Leijonanosa rakennetun ympäristön päästöistä aiheutuu kiinteistöjen lämmityksestä

Rakennusten käytönaikainen energiankulutus muodostaa peräti kolme neljäsosaa maamme koko rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä. Viimeisestä päästöneljänneksestä puolet tulee rakennusmateriaaleista ja toinen puoli muun muassa työmaatoiminnoista ja kuljetuksista. Kokonaiskuva käy ilmi laskelmista, jotka on tehty nyt ensimmäistä kertaa näin kattavasti Rakennusteollisuus RT:n vähähiilisyyden tiekartan nykytila-analyysissä.

Rakennusten ylivoimaisesti suurin kasvihuonekaasujen päästölähde on edelleen niiden energiankulutus, vaikka vähäpäästöisempiin energialähteisiin siirtyminen on pienentänyt käyttövaiheen hiilijalanjälkeä reilulla neljänneksellä viime vuosikymmenellä.

”Laskelmat vahvistavat, että nopeiden päästövähennysten aikaan saamiseksi tärkeintä on leikata nykyisen rakennuskannan energiankulutusta ja kehittää sen energiamuotoja. Käytännössä tämä tarkoittaa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, kuten lämmön talteenottoa ja esimerkiksi lämpöpumppujen tai aurinkoenergian parempaa hyödyntämistä”, Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen sanoo.

”Talojen energiaremontit ovat ikään kuin kädenojennus yhteiskunnan muille sektoreille, sillä ne vapauttavat energiaa muuhun käyttöön.”

Koska valtaosa kerrostaloista on kytketty kaukolämpöön ja kaukolämmön osuus käytetystä energiasta on suurin, on myös joudutettava kaukolämmön vähäpäästöisempien tuotantomuotojen käyttöönottoa.

Rakennetun ympäristön osuus energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä on tällä hetkellä hyvin merkittävä. Rakennuksissa käytetään yli neljännes kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta, ja ne aiheuttavat 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Varsinaisen rakentamisen osuus sekä energiankäytöstä että päästöistä on viitisen prosenttia.

Nykytilan kartoitus avasi, mistä rakennetun ympäristön päästöt muodostuvat

Vuodenvaihteessa käynnistetyn vähähiilisen rakennusteollisuuden tiekarttatyön ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin nykytilan kartoitus. Tämän keskeisenä osana oli Suomen koko rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen laskeminen, joka tehtiin ensimmäistä kertaa näin laajasti. Hiilijalanjäljen määrittämisessä käytettiin elinkaariperusteista laskentatapaa, vaikka hiilijalanjälki laskettiin läpileikkauksena yhdelle vuodelle. Tiedot kerättiin vuodelta 2017.

Laskennan tuloksena on yhden vuoden kokonaispäästöt Suomen rakennetusta ympäristöstä, 16 590 kt CO2. Luku saatiin laskemalla yhteen kyseisen vuoden uudis- ja korjausrakentamisen, purkamisen sekä olemassa olevien rakennusten käytön ja ylläpidon päästöt. Laskelmien rakennukset käsittävät Suomen koko rakennuskannan. Infraan sisältyvät maamme liikenneverkot sekä yhdyskuntatekniikka.

Laskelmissa on eritelty talon- ja infrarakentamiseen käytetyt materiaalit, mutta työmaatoiminnot, logistiikka ja purkaminen ovat yhtenä kokonaisuutena. Rakennettujen neliömäärien mukaan rakennuksista puolet oli sellaisia, joiden päärakennusmateriaali on betoni, reilu kolmanneksessa puu ja lopuissa muun muassa teräs. Liikenneverkkojen osalta lukuihin ei vielä sisälly siltoja, tunneleita ja vastaavia rakenteita lähtötietojen puuttumisen vuoksi.

Laskelmissa on käytetty rakennusmateriaalien valmistuksen päästöjä. Useiden tutkimusten mukaan eri rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen välillä ei kuitenkaan ole merkittäviä eroja, kun niitä tarkastellaan rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Kaikkien materiaalien valmistuksen päästöjen vähentäminen on silti yksi käytettävistä keinoista hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Infrarakentamisessa päästövähennyspotentiaalia löytyy etenkin kuljetustarvetta vähentävästä kiviainesten alueellisesta hyödyntämisestä sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien käytöstä.

Rakennusteollisuuden tiekarttatyön seuraavissa vaiheissa tarkastellaan mahdollisuuksia ja riskejä, pyritään löytämään tehokkaimmat keinot päästöjen vähentämiseksi sekä asetetaan tavoitteet ja välietapit matkalle vuoteen 2035. Tiekartan on tarkoitus valmistua kesäkuun alussa.

Rakennusteollisuus RT tekee Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan yhteistyössä ympäristöministeriön ja sidosryhmiensä kanssa. Laskelmista ja toteutuksesta vastaa Gaia Consulting Oy. Rakennusteollisuuden hanke on osa hallitusohjelman mukaista, työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa eri toimialaliittojen tiekarttatyötä, jonka pohjalta hallitus alkaa valmistella keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa sekä uutta ilmasto- ja energiastrategiaa. Päämääränä on hiilineutraali Suomi 2035.

Rakennusteollisuus RT:n vähähiilisyyden tiekartan nykytila-analyysin tuloksia esiteltiin ympäristöministeriön Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa 9.3. Nykytila-analyysin raportti tulee julkisesti saataville RT:n tiekartan nettisivulle maaliskuun loppuun mennessä (viimeistään viikolla 13) www.rakennusteollisuus.fi/tiekartta

Jätä kommentti

*

*