Laskenta-aineistot julkaistu: Lähes nollaenergiataloon kannattaa investoida lämpöpumppu
Lähes nollaenergiarakennuksen omistajan kannattaa investoida lämpöpumppuun, sillä Suomelle ehdotettu rakennusten lähes nollaenergiataso on saavutettavissa kustannustehokkaammin lämpöpumppuihin perustuvilla ratkaisuilla kuin kaukolämmöllä.
Tämä selvisi kehityshankkeessa HP4NZEB – Lämpöpumput lähes nollaenergiarakentamisessa, jonka loppuraportti ”Heat pumps in energy and cost efficient nearly zero energy buildings in Finland” on nyt julkaistu.
Verrattaessa energiatehokkaiden lämpöpumppukonseptien E-lukua ja elinkaarikustannuksia kaukolämpöön, ovat lämpöpumppuja hyödyntävät ratkaisut kustannustehokkaampia niin suurissa kuin pienissäkin asuinrakennuksissa.
Kustannustehokkuuden lisäksi lämpöpumpputeknologian hyödyntäminen mahdollistaa esimerkiksi suhteellisen isot ikkuna-alat ja vapaavalintaiset julkisivuratkaisut kustannustehokkaan lähes nollaenergiavaatimuksen puitteissa. Lämpöpumppujen etuihin voidaan laskea myös se, että lähes nollaenergiarakennuksen yhä enenemissä määrin tarvitsema viilennys hoituu lämpöpumpuilla, eikä erillistä investointia asunnon viilentämiseen tarvitse tehdä.
Asiaa tarkasteltiin Green Net Finlandin koordinoimassa kehityshankkeessa ”HP4NZEB – Lämpöpumppuratkaisut lähes nollaenergiarakentamisessa”, jossa tutkittiin lämpöpumppujen energia- ja kustannustehokkuutta niin pientaloissa kuin kerrostaloissakin. Hanke toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpun kanssa.
Kaikki tarkastellut lämpöpumpputyypit saavuttivat lähes nollaenergiatason
HP4NZEB-hankkeessa tutkittiin eri lämpöpumpputyyppien energiatehokkuutta sekä ratkaisujen kustannusvaikutuksia kolmentyyppisissä tarkastelukohteissa: tyypillisessä suomalaisessa uudispientalossa, uudiskerrostalossa sekä 1960-luvulla rakennetun tyyppikerrostalon korjaustarkentamisessa.
Saavutettuja E-lukutasoja uudistalojen osalta verrattiin FInZEB-hankkeen tekemiin ehdotuksiin Suomen lähes nollaenergiarakennuksen E-lukutasoihin. Korjausrakentamisen osalta hanke tuotti ehdotuksen kustannustehokkaasta E-lukutasosta kerrostaloille.
Molemmassa uudistalotyypissä – pientalossa ja kerrostalossa FInZEB-hankkeen suosittelema lähes nollaenergiataso saavutettiin kaikilla tarkastelluilla lämpöpumpputyypeillä. Korjausrakennuskohteessa kaikki tarkastellut lämpöpumppukonseptit saavuttivat alhaisemman E-lukutason kuin vertailukohtana käytetty kaukolämpö ja kustannustehokas energiatehokkuuden optimitaso asettui uusilta kerrostaloilta vaadittuun vähimmäistasoon.
Tarkastellut lämpöpumppukonseptit saavuttivat FInZEB-hankkeen ehdottaman tason Suomen lähes nollaenergiatasoksi. Mikäli vaatimukset pienentää E-lukua kiristyisivät entisestään, voidaan alhaisempia E-lukutasoja tavoitella lisäämällä kiinteistöön aurinkoenergiaa. E-luku aleni asentamalla kiinteistöön niin aurinkokeräimiä kuin PV-paneeleitakin.
Lämpöpumpuilla myös viilennys onnistuu ilman lisäinvestointeja
Laskennassa huomattiin, että lähes nollaenergiatasoon rakennettu uudistalo vaatii myös viilennystä, jotta vaaditut sisäilmasto-olosuhteet saavutetaan ja kiinteistön asuinmukavuus pysyy oikealla tasolla läpi vuoden. Tällöin lämpöpumppujen viilennysominaisuus on hyödyllinen lisäarvo, eikä viilennykseen tarvitse tehdä omaa erillistä investointia.
Lämpöpumppu viilentää energiatehokkaasti kun sisäiset lämpökuormat ja auringon säteily ovat ylilämmittäneet huonetilaa. Kohtuullisella viilennyskäytöllä lämpöpumpun käyttäminen viilennykseen ei syö siitä lämmityksestä saatavia hyötyjä ja säästöjä.
Ilma-vesilämpöpumpun kannattavuus yllätti
Vaikka maalämpöpumppu osoittautuikin kaikissa tarkastelukohteissa kaikista lämpöpumpputyypeistä kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi, niin ilma-vesilämpöpumpun kannattavuus uudiskerrostalossa yllätti tutkimusryhmän. Tähän asti on uskottu, että ulkoilma on liian kylmää, jotta voidaan päästää hyvään lämpöpumpun hyötysuhteeseen. Pitkäjänteinen teknis-taloudellinen kehitystyö on tuottanut tulosta ja ilma-vesilämpöpumpulla saavutettu E-luku asettui kustannustehokkuudeltaan maalämpöpumpun rinnalle kärkikahinoihin.
Hankkeen englanninkielinen loppuraportti, joka sisältää konseptien tarkemmat kuvaukset, hankkeen laskenta-aineistot sekä laskennan lopputulokset on julkaistu VTT:n julkaisusarjassa. Raportin ”Heat pumps in energy and cost efficient nearly zero energy buildings in Finland” voi ladata itselleen osoitteessa http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2015/T235.pdf.
