Lämpöpumppuinvestoinnit puoli miljardia euroa vuodessa

Lämpöpumppujen sekä kappalemääräinen että erityisesti euromääräinen myynti kasvoi vuonna 2017.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppuja myytiin vuonna 2017 62 000 kappaletta, mikä oli reilut kolme prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilmalämpöpumppujen myynti oli 47 000 kappaletta, maalämpöpumppujen 8000, ilma-vesilämpöpumppujen 4000 ja poistoilmalämpöpumppujen 3000 kappaletta.

Maalämpöä lukuunottamatta kappalemäärät kasvoivat edellisestä vuodesta. Maalämmön kappalemäärät laskivat viitisen prosenttia, mutta toimitettujen järjestelmien koot kasvoivat huomattavasti.

”Tämän vuoksi tuonkin sektorin euromääräinen myynti kasvoi. Oman lisänsä maalämpöpumppujen eurokasvuun toi invertterisäätöisten maalämpöpumppujen läpilyönti viime vuonna”, toteaa toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUsta.

”62 000 lämpöpumppujärjestelmätoimituksen arvo on reilut 400 miljoonaa. Kun siihen lisätään SULPUn tilastoista puuttuvat megawattiluokan lämpöpumppujärjestelmät kaukolämmön/-jäähdytyksen tuotantoon, teollisuuteen, kauppakeskuksiin ja muihin palvelurakennuksiin sekä lämpöpumppuliiketoiminnan oheistoiminnot kuten suunnittelu, toimitusvalvonnat, huollot ja muut palvelut, niin päädymme jo noin puolen miljardin vuosi-investointitahtiin.”

Suomeen on asennettu tähän mennessä yhteensä yli 800 000 lämpöpumppua ja niillä tuotetaan uusiutuvaa energiaa vuosittain 6-7 TWh. Huomion arvoista on, että tämän investoinnin ovat tehneet pääasiassa talojen omistajat omilla rahoillaan. Kuluttajien päätöksentekoa on toki helpottanut lämpöpumppuinvestointien kannattavuus.

Uudisrakentajat valitsevat lämpöpumpun

Pientalorakentajista yli 70 prosenttia päätyy lämpöpumppuratkaisuun, useimmiten maalämpöön tai poistoilmalämpöpumppuun. Ilma-vesilämpöpumput menevät useimmiten öljy- ja sähkökattilajärjestelmien rinnalle tai tilalle.

Ilmalämpöpumppuja asennetaan pääsääntöisesti säästämään sähköä suorasähkölämmitteisissä taloissa, tai viilennyksen vuoksi. Ilahduttavaa on myös sekä isoille ilma-ilma että ilma-vesilämpöpumpuille on auennut markkinasauma muun muassa teollisuushalleista ja palvelurakennuksista.

Myös kerrostalojen poistoilmalämpöpumput yleistyivät vauhdilla. Jo muutamaan sataan kerrostaloon on asennettu poistoilman lämpöä talteenottava lämpöpumppu, joilla pienennetään jopa 50 prosenttia taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta. Näiden ratkaisujen potentiaali on todella iso, puhutaan 3-5 TWh/a.

Reilu 30 000 kerrostaloa päästää ilmanvaihdostaan yli 20 asteista poistoilmaa pakkasessa värjötteleville harakoille. Yhä useammat taloyhtiöt ovat päättäneet siirtyä kaukolämmöstä lämpöpumppupohjaiseen ratkaisuun.

Uudet liiketoimintamallit jalkautuivat myös alalle. Lämpöpumppulämmönmyynti- tai ns. palvelumalli tarkoittaa sitä, että lämpöpumppujärjestelmän investoinnin tekeekin myyjäyritys, joka toimittaa lämpöenergian ja halutessa myös jäähdytyksen asiakkaalle. Asiakasta laskutetaan energiasta kuten sähkö- tai kaukolämpökaupasta.

Palvelumalli alkoi yleistyä paitsi palvelurakennus- ja teollisuuskohteissa niin myös kerrostalojen poisto- ja maalämpökohteissa. Taloyhtiöiden päätöksenteon kannalta tämä malli on helppo ja houkutteleva. Ei tarvitse investoida, ainoastaan nauttia alentuneesta energialaskusta.

Lämpöpumppuala työllistää jo noin 3000 henkilöä. Myös Suomen hiilidioksidipäästöjen väheneminen on megatonniluokkaa.

”Riittääkö tuolle valtavalle, lisääntyvälle lämpöpumppumäärälle sähköä tulevaisuudessa? Riittää, koska lämpöpumput vähentävät kokonaissähköenergian ja tehon tarvetta”, Hirvonen uskoo.

Tämän vahvistaa SULPUn Gaia Oy:llä teettämä selvitys. Ehkä vielä tärkeämpää tulevaisuudessa on, että kysyntäjoustoon, sähkönverkon tehontarpeen hallintaan, lämpöpumput ovat mitä mainioin väline.

Lämpöpumppu on ainutlaatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä. Se pystyy hyödyntämään energiavarastoina järjestelmien vesitilavuuksia, rakennuksia, energiakaivoja sekä kaksisuuntaista jäähdytys-/lämmityskäyttöominaisuutta.

Jo nyt kysyntäjouston orjaksi kytkettävää lämpöpumppujen lämpötehoa löytyisi noin 4000 MW ja sitähän tuli viime vuonnakin lisää 500 MW. Ohjattavat sähkötehot ovat lämpöpumpun toimintaperiaatteen mukaisesti noin kolmannes lämpötehosta.

kuva: Messe Frankfurt Exhibition GmbH / Petra Welzel