Lämpöpumppumyynnissä lähes 50 prosentin kasvuluvut

Lämpöpumppujen myynti kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 47 prosenttia, kertoo Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry.

Eniten myynnissä kasvoivat ilmalämpöpumput lähes 70 prosentin kasvulla, mutta myös maalämpöpumppujen, ilma-vesilämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen myyntiluvut nousivat 10-15 prosenttia. Suomeen myytyjen lämpöpumppujen määrä lähentelee jo miljoonaa ja niillä tuotetaan jo 15 prosenttia, 10 TWh/a, Suomen rakennusten lämmityksestä. Tämän valtavan kuluttajien tekemän ilmastomuutoksen torjuntainvestoinnin suuruus on neljä miljardia.

Ilmalämpöpumppumyynnin rajua kasvua ruokki helteinen viime kesä

Ilmalämpöpumput ja asentajat loppuivat viime kesänä kesken. Tähän kesään varaudutaan paremmin. Jäähdyttävien ilmalämpöpumppujen kauppa käy jo talvisaikaankin.

Jäähdytyksen tarpeen ilmaantuminen yllättäen myös Suomen rakennuksiin tulee vaikuttamaan pitkällä tähtäimellä Suomen energiajärjestelmien muokkautumiseen. Toimisto- ja palvelurakennuksia ei enää tänä päivänäkään voi rakentaa ilman miellyttävää jäähdytystä.

Monikaan ei lähde parturiin, jossa tulee hiki. Sama koskee asuinrakennuksia. Monet rakennuttajat eivät uskalla enää rakentaa jäähdyttämätöntä asuinkerrostaloa, koska ”niitä kuumia pätsejä” ei viime kesän hellekokemusten vuoksi osta kukaan. Vanhoissa kerrostaloissa jäähdyttävien ilmalämpöpumppujen kysyntä on näkynyt jo paniikinomaisena.

Jäähdytys toteutetaan useimmiten lämpöpumpulla, jota käytetään myös lämmitykseen

Jäähdytys tapahtuu lähes poikkeuksetta lämpöpumpulla. Samaa lämpöpumppupohjaista järjestelmää voi käyttää tietenkin myös tilojen lämmitykseen, jolle meillä toki olosuhteissamme on suurempi tarve. Näin jo hyvin tuottoisan lämpöpumppuinvestoinnin kannattavuus paranee entisestään.

Ilmalämpöpumppuja on jo asennettu yli 700 000 kappaletta. Usein ne on myyty ”jäähdytys kaupan päälle” -argumentilla.

Maalämpöjärjestelmät pientaloihin ja kerrostiloihin myydään yhä useammin vähintään jäähdytysvalmiudella. Isot palvelurakennukset, ostokeskukset, (muun muassa Skanssi, Puuvilla, Veturi, Lippulaiva, IKEAt, Aallon Campus) lämpiävät porarei’istä, joita käytetään jäähdytykseen ja lämmön/kylmän varastointiin.

Pahentaako jäähdytys ilmastomuutosta?

Sähkölämmitteisen pientalon ilmalämpöpumppu säästää sähköä 3000-6000 kWh vuodessa ja hyvin helteisenä kesänä saman talon sama ilmalämpöpumppu käyttää koko kesän aikaiseen jäähdytykseen 200 kWh. Jos investoinnin syy edes osittain on ollut jäähdytys, on yksityinen kuluttaja tehnyt ehkä elämänsä suurimman ilmastomuutosta torjuva teon.

Samat lämmitys-jäähdytys-energiasuhteet pätevät isommissakin asuinrakennuksissa. Jos jäähdytys on innoittanut luopumaan öljylämmityksestä tai fossiilisesta kaukolämmityksestä ja kylmä vielä otetaan porareiästä, niin silloin ympäristöteko vasta iso onkin.

Suomen jäähdytysenergiaksi ilman kaupan kylmää arvioitiin viime kesänä olleen terawattitunnin luokkaa, johon kului kesäaikaista puhdasta sähköä noin 0,3 TWh. Sulpun tiedotteen mukaan ei siis tarvitse olla huolissaan, päinvastoin.

Jäähdytyksen kysyntä sataa lämpöpumppulämmityksen ja ilmastomuutoksen torjunnan laariin

Uusiutuvaa energiaa ja hukkalämpöjä hyödynnetään entistä enemmän lämpöpumpuilla niin erillislämmityksissä kuin keskistetyissä energiajärjestelmissäkin. Lämpöpumput jäähdytysominaisuuksineen mahdollistavat fossiilisista polttoaineista, ja polttamisesta yleensäkin, siirtymisen energiatehokkaisiin, sähköpohjaisiin lämmitysjärjestelmiin.