Lämpöpumppumyynnin hyvä vauhti jatkuu
SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen: "Lämpöpumppuala on oivallinen sektori myös koronaepidemian aikaiselle tai jälkeiselle vihreälle elvytykselle."
Lämpöpumppuvuosi alkoi hyvin. Kasvua viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna oli 13 prosenttia.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan suurimmat 60 prosentin kasvuluvut saavutettiin ilma-vesilämpöpumpuilla. Ilahduttavaa oli myös maalämpöpumppujen myynnin kasvun jatkuminen.
27 prosentin kasvu näkyi erityisesti isoissa kohteissa. Moni kerrostalon tai muun ison kiinteistön kaukolämpö tai öljylämmitys on väistynyt lämpöpumppujen tieltä. Myös ilmalämpöpumppujen myynti lisääntyi 8 prosenttia huolimatta viime vuoden kovista kasvuluvuista. Pientalojen rakentamismäärän tasaantuminen näkyi poistoilmalämpöpumppujen määrän pysymisenä ennallaan.
Viime vuosi oli lämpöpumppualalla hurja kasvuvuosi. 30 prosentin kasvulla saavutettiin noin 100 000 lämpöpumpun vuosimyynti. Lämpöpumppualan vuosittaiset investoinnit ovat 600 miljoonan luokkaa, pääosin kuluttajien tekeminä.
Niillä tuotetaan joka vuosi lisää noin 1 TWh puhdasta, polttamisesta vapaata lämmitys- ja jäähdytysenergiaa. Suomen miljoonan lämpöpumpun tuotanto on yli 10 TWh/a eli 15 prosenttia asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergiasta.
Koronaelvytykseen lämpöpumpuilla
– Ainakaan vielä ensimmäisellä neljänneksellä emme nähneet koronaepidemian vaikutusta lämpöpumppumyyntiin, mutta uskomme, että vaikutuksia tulee, kertoo SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. – Mutta lämpöpumppuala on oivallinen sektori myös koronaepidemian aikaiselle tai jälkeiselle vihreälle elvytykselle.
Hirvonen lähettää terveisinä valtiovallan koronaelvytyksen mietintöihin: Muutama yksinkertainen, kustannustehokas toimenpide kuten kotitalousvähennyksen kasvattaminen energiaremontteihin, nykyisen energia-avustuksen yksinkertaistaminen ja kohdistaminen suoremmin ja selkeämmin esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen ja kerrostalojen poistoilman talteenottoon, vihreiden rahoitus- ja vakuusinstrumenttien luominen toisivat Hirvosen mukaan nopeasti vuosittain satojen miljoonien arvosta lisäinvestointeja.
Hirvosen mukaan lämpöpumppuala reagoi nopeasti, koska toiminnan sisältöä ja tuotteita ei enää tarvitse keksiä, se on jo volyymiltaan isoa, työvoimavaltaista, kotimaista, varsin paikallista, ei vaadi pitkiä hankesuunnitelmia ja ala on jo sinälläänkin varsin kilpailukykyistä.
Kolmen miljardin reaalipotentiaali pelkästään öljylämmityksessä ja kerrostalojen poistoilmassa
SULPUn tiedotteen mukaan potentiaalia lämpöpumpuille on: Suomessa on esimerkiksi noin 150 000 öljylämmittäjää. 38 000 kerrostaloa päästää 23-asteista poistoilmaa katolle talollisen kahdessa tunnissa sellaisenaan ympäri vuoden. Jos vaikka 100 000 öljylämmittäjää innostetaan vaihtamaan puhtaaseen lämmitykseen ja 10 000 kerrostalon poistoilman hukkalämmöt otettaisiin talteen poistoilmalämpöpumpulla, merkitsisi se noin kolmen miljardin arvosta nopeasti käynnistyviä kannattavia investointeja.
Jos poliittista halua ja tahtoa löytyy, nämä investoinnit olisivat SULPUn tiedotteen mukaan realistisesti tehtävissä viidessä vuodessa ja kohtuullisen kevyellä kepillä, porkkanalla ja rahoitusinstrumenteilla. Valtaosa porkkanarahoista palautuu SULPUn mukan valtiolle alv- ja muina veroina, työllistymisenä, talouden virkistymisenä sekä myös vientinä.