Lämpöä-hankkeessa pureudutaan maahan

Maasta saadaan energiaa, mutta sinne voidaan sitä myös jossain määrin varastoida. Tätä aletaan tutkia huolellisemmin Tekesin rahoittamassa Lämpöä-hankkeessa.

Uusiutuvan energian laajamittainen käyttö edellyttää, että lämpöenergiaa voidaan varastoida lyhemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Lämmön varastoinnissa on vielä omat haasteensa – mutta samalla myös mahdollisuus suomalaiselle osaamiselle ja osaajille.

Lämmön lisäksi maasta saadaan ja sinne voidaan varastoida myös kylmää. Kylmän tuotto vaatii paljon energiaa, joten yhtälailla kylmän tuottamisessa ja uusissa kylmäratkaisuissa on kyse energiansäästöstä ja päästöjen vähentämisestä.

Turun ammattikorkeakoulun ja Tekesin Fiksu kaupunki-ohjelman puitteissa järjestetty Lämpöä-hankkeen aloitusseminaari ja työpaja kokosi Turkuun energian varastointikysymyksistä kiinnostuneet tahot kuuntelemaan ja keskustelemaan lämpöenergian varastointiin liittyvistä kysymyksistä. Keskusteluissa paljastui, että potentiaali on valtava, mutta jo nyt Suomesta löytyy merkittävässä määrin osaamista energian varastointiin.

Lisätutkimuksia ja -selvityksiä kuitenkin kaivataan, sillä jo pelkästään erilaiset maaperät soveltuvat hyvin eri tavalla varastointiin. Kaikki ratkaisut ja vaihtoehdot eivät ole joka puolella käypiä.

Projektipäällikkö Rauli Lautkankare Turun ammattikorkeakoulusta kertoo, että parhaillaan on meneillään muun muassa Tekes-rahoitteinen hanke, jossa tutkitaan lämmön varastointia maaperään paalujen avulla. Kolmivuotisen hankkeen pilottikohteet ovat Skanssin torni, Turun ammattikorkeakoulun uusi kampusrakennus sekä omakotitalo.

”Näissä pyritään kokonaisvaltaiseen energiaoptimointiin. Itse näen tässä valtavia mahdollisuuksia sekä todella paljon liiketoimintapotentiaalia.” Tavanomaisin vaihtoehto lämmön keruulle on hyödyntää aurinkoenergiaa keräinten avulla. Mutta myös erilaiset rakenteet, kuten ulkoseinät, katot ja asfalttipinnoitteet voidaan valjastaa tähän tehtävään. Erinomainen lämmönlähde on tietenkin teollisuus, sekä ennen muuta datakeskukset.

Maaperän lämpötilaa voidaan myös kohottaa ylijäämäenergialla, ja ottaa myöhemmin talteen kylmänä vuodenaikana. Skanssissa tutkitaan myös kaksisuuntaisen kaukolämmön toimivuutta.

Teksti: Heikki Heikkonen
Kuva: Renor Oy