Lähes vuosisata oikean tiedon lähteillä

Suomen LVI-Liitto SULVIn tarina sai alkunsa vuonna 1930, kun DI Usko Pöysälä kutsui kokoon yksitoista LVI-alan asiantuntijaa.

Tavoitteena oli edistää alan kehitystä. Syntyi Lämpö‑ ja Vesijohtoteknikkojen Kerho.

– Perustajat olivat samanhenkisiä ihmisiä. He näkivät jo silloin, että tämä ala on merkityksellinen niin itse rakentamisessa kuin muutenkin yhteiskunnassa, sanoo SULVIn toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

– Kerhon perustamispaikka oli Helsinki. Muutaman vuoden päästä mielenkiintoa heräsi muuallakin Suomessa ja alettiin perustaa paikallisyhdistyksiä. Toiminta vähitellen laajeni valtakunnalliseksi.

Alkuvuosina kerhon kokoontumisissa jaettiin esitelmien kautta ammattitietoa. Se tuli tarpeeseen, koska alan kirjallisuutta ei juuri ollut tarjolla, joitakin saksankielisiä oppikirjoja lukuun ottamatta.

Kerho laajeni vuonna 1948 Lämpö‑ ja Vesiteknikkojen yhdistykseksi ja aloitti oman lehden julkaisemisen. Lehti vakiintui vuoteen 1952 mennessä.

Vuonna 1953 perustettiin Säätiö LVY, jonka tehtävänä oli tukea teknillistä tutkimustyötä.

Järjestelmällinen koulutustoiminta alkoi vuonna 1956. Kauppakorkeakoulun tiloissa järjestettiin kertaus‑ ja täydennyskursseja suunnittelijoille.

Eräs merkittävä perinne alkoi kehittyä jo vuonna 1947, kun Hotoraudan Vääntäjien Korkea Raati syntyi. Lämpö- ja Vesijohtoteknillinen Yhdistyksen hallitus nimitti kymmenen yhdistyksen perustajajäsentä Hotorautaneuvoksiksi. Tämän jälkeen Raati on nimittänyt vuosittain uudet neuvokset. Legendaariseksi jo asemoitunut Raati on SuLVIn epävirallinen LVI-senioreiden kerho.

Vuonna 1966 esitettiin ensimmäiset alan pätevyysvaatimukset ja -järjestelmät, joista alkoi myöhemmin vastata LVI‑Keskusliitto.

Vuonna 1971 yhdistyksen nimi laajeni koskemaan myös ilmastointia. Paikallisyhdistysten määrä kasvoi. Samalla syntyi keskusorganisaatio Suomen LVI-yhdistys eli SULVI.

LVI‑päivät aloitettiin vuonna 1974. Ne laajenivat 1980-luvun puoliväliin mennessä myös ei‑jäsenyhdistyksille suunnatuiksi tapahtumiksi.

Vuonna 1985 yhdistyksen lehden sekä koulutusten kustannukset siirrettiin LVI-Kustannus oy:lle. Jonkin ajan kuluttua lehti yhdistettiin LVI‑uutisten kanssa, ja siitä tuli kuukausittain ilmestyvä jäsenliite.

1990-luvun lama pienensi jäsenmääriä. LVI‑Kustannus oy ajautui karille ja tilalle perustettiin nykyinen Talotekniikka‑Julkaisut oy, jonka omistajina ovat alan järjestöt. Talotekniikka‑lehti toimii edelleen SULVIn jäsenliitteenä.

1997 otettiin käyttöön opo-toiminta, eli opintojen ohjauksen lisääminen. Huolena alkoi olla saada riittävästi opiskelijoita alalle. Yhdistykset perustivat kummiluokkia ja myönsivät stipendejä.

Arvostettua järjestötoimintaa

Perustamisesta on 95 vuotta aikaa ja SULVIn asema on tällä hetkellä hyvin vakaa.

SULVIn työtä arvostetaan sekä talotekniikka-alalla että koko rakentamissektorilla. Jäseniä on noin 4000.

Jäseneksi pääseminen on nykyään helpompaa kuin järjestön alkuvuosina.

– Silloin jäseneksi päästäkseen piti olla alalta vähintään kaksi suosittelijaa ja tietty koulutustaso. Nyt SULVIn jäseneksi voi liittyä kuka vaan kiinnostunut. Emme vedä ovia kenenkään edestä kiinni. Toki olemme edelleen pääasiassa nimenomaan alan ammattilaisille suunnattu yhdistys. Ykkösjuttumme on luonnollisesti edelleen kiinnostus LVI-alaa kohtaan, Könkö mainitsee.

Könkön mukaan SULVIn toiminnan ydin on jäsenistön oman osaamisen kehittäminen.

– Ammattilaiset tietävät, että pysyäkseen kehityksen mukana on pakko kouluttautua, oppia lisää ja seurata alaa. Tiedon levittäminen on SULVIlle on tärkeä tehtävä. Pidän tekoälyyn ja Googleen luottamista hieman vaarallisena. Voin sanoa, että me tarjoamme oikeaa tietoa. Olen huomannut, että jäsenistöllämme on tervettä nälkää kehittää itseään.

Vanhoilla opeilla ei enää pärjää

Vuosikymmenten saatossa digitalisoituminen on tuonut LVI-alalle rutkasti uutta. Esimerkiksi erilaiset esivalmisteet tulevat mukaan tulevaisuudessa ja uudet putkimateriaalit liitostapoineen ovat tulleet markkinoille.

Kaikkeen tähän on LVI-ammattilaisten pitänyt sopeutua ja oppia uutta.

Laaja yhteistyö alan toimijoiden kesken on myös SULVIssa merkittävässä roolissa.

– Kira-alan todella laajan järjestöyhteistyön lisäksi olemme paljon tekemisissä esimerkiksi Ympäristöministeriön kanssa. Vaikkapa kun EU:sta tulee direktiivejä, niin olemme mukana työstämässä niitä Suomessa täytäntöönpanoon erilaisissa työryhmissä.

Könkö on itse työskennellyt SULVIn toiminnanjohtajana vuodesta 2020 lähtien. Jo sitä ennen hän ehti olla järjestössä kaksi vuotta koulutuspäällikkönä. SULVIn jäsen hän on ollut yli 30 vuotta. LVI-ala on tullut ammattiuralla tutuksi myös putkiasentajana, suunnittelijana, työnjohtajana, urakoinnissa, urakkalaskennassa ja alan opettajana.

Könkö näkee SULVIn tulevaisuuden valoisana.

– Tämän tapaista toimijaa tarvitaan. Olemme monessa mielessä alaa kasassa pitävä liima jakaessamme luotettavaa tietoa ja kootessamme alan tekijöitä yhteen. Meillä on edessämme vahva tulevaisuus.

SULVIn jäsentoiminta on aktiivista. Jäsenille järjestetään muun muassa ulkomaan matkoja sekä monipuolista harrastustoimintaa kuten golfia, viinikursseja ja teatteri-iltoja. Näissä aktiviteeteissa paikallisyhdistysten rooli on merkittävä.

– Kaikki SULVIin liittyvä ei siis ole vain tiukkaa asiaa. Pitää olla myös sirkushuveja!