Ladattavat autot yleistyvät

Edelläkävijätaloyhtiöiden kokemukset latauspisteiden rakentamisesta halutaan jakaa, jotta muiden kokemuksista voidaan oppia eikä samoja virheitä turhaan toisteta eri yhtiöissä. Taloyhtiöiden hallitusten kannattaa varautua sähköajoneuvojen yleistymiseen ja huomioida latauspisteiden rakentaminen budjetoinnissa hyvissä ajoin.

Sähköajoneuvojen lataus tapahtuu pääasiassa kotioloissa: yli 90 prosenttisesti sähköajoneuvot ladataan auton omalla paikalla kiinteistöjen pihoilla tai talleissa useimmiten öisin, ja vain vajaat 10 prosenttia latauksista tehdään julkisissa latauspisteissä. Latauspaikkojen vähäinen määrä voi jopa estää ladattavan hybridin tai täyssähköauton hankkimisen.

Motiva julkaisi viime keväänä yksityisten kiinteistöjen latauspisteoppaan. Syksyn mittaan on kerätty talteen edelläkävijöiden kokemuksia.

Ajoissa varautuminen kannattaa

”Sähköauton latauspisteen toteuttaminen on teknisesti ja juridisesti täysin mahdollista, kunhan taloyhtiössä löydetään yhteinen tahtotila asiaan. Keskustelu kannattaa aloittaa jo nyt. Ehkä näin alkuvaiheessa kannattaa pyrkiä melko yksinkertaiseen toteutusmalliin, jotta asiasta ei tehdä heti alkuun liian vaikeaa”, sanoo johtava asiantuntija Vesa Peltola Motivasta.

Taloyhtiöiden kannattaa selvittää hyvissä ajoin tarvittavien sähköajoneuvon latauspisteiden määrä sekä kiinteistön sisäverkon ja sähköliittymän riittävyys ja kunto. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on hyvä tietää, kuinka monta latauspistettä voidaan tehdä ilman muutoksia nykyiseen sähköjärjestelmään. Uusissa kiinteistöissä latauspisteet kannattaa muistaa jo kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Helpoin tapa päästä alkuun on rakentaa latauspisteitä aluksi vain se määrä, joka ei vielä aiheuta muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään. Jos kapasiteetti riittää, latauspisteiden toteuttamisesta voidaan päättää yhtiökokouksen yksinkertaisella enemmistöllä, edellyttäen että osakkaiden maksuvelvollisuus ei muodostu kohtuuttomaksi.

Tasavertaisuuden turvaamiseksi sopimuksessa on mainittava siitä, että rakennettaessa myöhemmin lisää latauspisteitä sähköjärjestelmän muutoskustannukset jaetaan kaikkien latauspisteiden käyttäjien kesken.

Lisätietoa latauspisteiden toteutuksesta on koottu ”Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon” -oppaaseen, joka on Motivan verkkopalvelussa.

Esimerkki 1: Älytolppa

Helsingin Laajasalossa sijaitsevassa rivitaloasuntoyhtiössä aiotaan uusia autokatospaikkojen vanhat lämmityspistorasiat hitaan latauksen mahdollistavilla etäohjattavilla IGL-Technologies Oy:n eTolppa-älytolpilla. Älytolppien ansiosta auton lämmitykseen ja lataukseen käytetyn sähköenergian kustannukset on mahdollista kohdistaa autopaikan haltijalle.

”Yhtiökokouksen peruskorjaus- tai perusparannuspäätöksellä latauspisteiden hankinta aktivoidaan yhtiön taseeseen. Koska autopaikkakohtaisen investoinnin hyöty on kaikille osakkaille yhtä suuri, niin latauspisteiden pääomittaminen tehdään tasajakoperiaatteella. IGL hallinnoi autopaikkojen lämmitys- ja latausjärjestelmää autopaikkakohtaisesti raportoiden autopaikan kWh-kulutuksen kuukausittain tai sopimuksen mukaan asuntoyhtiön isännöitsijälle käyttäjäkohtaisesti”, kertoo asuntoyhtiön hallituksen jäsenenä toimiva rakennusinsinööri Pentti Voutilainen.

Asuntoyhtiön osakkaat suhtautuivat vastahakoisesti erikseen perittävään ylläpito- ja hallintakorvaukseen, jolla taataan järjestelmään kohdistuvien teknisten reklamaatioiden hoito ympäri vuorokauden, mutta vähitellen on ymmärretty, että ylläpitokustannus kannattaa alusta saakka rinnastaa erilaisten viihdepalvelujen kuukausilaskutukseen.

”Asuntoyhtiö maksaa kuukausittain järjestelmän ylläpito- ja hallintokorvauksen IGL-Technologies Oy:lle latauspisteiden käyttäjien lukumäärän mukaan. Käyttäjiä voi olla muuttuvasti 6─27. Käyttäjät tekevät n. 2 euroa/kk maksavan ylläpito- ja hallintosopimuksen asuntoyhtiön kanssa kalenterivuodeksi kerrallaan. Normaali irtisanomisaika on yksi vuosi”, Voutilainen kertoo.

Isännöitsijätoimisto laskuttaa puolivuosittain ylläpito- ja hallintokorvauksen sekä yhtiökokouksessa päätetyn lataussähköstä perittävän korvauksen latauspisteiden käyttäjiltä IGL-Technologies Oy:n toimittamien käyttäjäkohtaisten kulutusraporttien perusteella.

Vuonna 1979 rakennetussa rivitaloyhtiössä on 27 asuntoa. Jokaisella asunnolla on yhtiöjärjestyksen mukaan hallinnassaan yksi autopaikka pihan autokatoksessa. Autokatosten sähkönsyötöt oli jo rakentamisvaiheessa valmiiksi toteutettu sähköautojen hitaaseen lataukseen riittävällä kaapeloinnilla.

Samanaikaisella 16 ampeerin virralla ja dynaamisella ohjauksella voidaan ladata yhdeksän sähköautoa, jolloin kaikki 27 paikkaa saavat mahdollisuuden sähkönsaantiin tasapuolisesti. Dynaaminen ohjaus jakaa tarpeen mukaan sähkönkäytön vuoroja. Latauskapasiteetti riittää hyvin yön yli lataukseen.

Esimerkki 2: Sähkönveloitus käytön mukaan on reilua kaikille

Klaukkalassa sijaitsevan rivitaloyhtiön 24 auton parkkipaikalle rakennettiin kaksi Garo IDL 216-2 2 kWh -latauspistettä. Tarkastuksen perusteella päätettiin uusia samalla myös kaikki lämpötolpat ja osa kaapeloinnista.

Latauspisteen ja sen ylläpitokulut maksaa tällä hetkellä käyttäjä, mutta sähköautojen yleistyessä taloyhtiö harkitsee asiaa uudestaan. Toteutus sujui v. 1995 rakennetussa taloyhtiössä ongelmitta, mutta sähkönveloitustavan valinnassa kannattaa olla tarkkana.

”Ensin meillä oli käytössä kiinteä kuukausiveloitus. Kiinteistön sähkönkulutuksen noustua syyttävä sormi osoitti ensin sähköautoilijaa, jonka oli osoitettava yhtiökokoukselle, ettei sähköauton lataus ollut yksin syynä”, naurahtaa ohjelmistosuunnittelija Jaakko Nissi.

”Latauspisteisiin vaadittiin sitten kWh-mittari käytön mukaan tapahtuvaa veloitusta varten. Suosittelen samaa kaikille.”