Energiayhteisöt avaavat uuden tavan hyödyntää aurinkosähköä – ”Suomessa on valtava määrä kattopinta-alaa”

Aurinkopaneelit ovat yleistynyt suomalaisissa kodeissa ja kiinteistöissä, mutta kerrostaloissa aurinkosähköä on pystytty hyödyntämään vain yhtiön yhteisiin tarpeisiin, kuten valaistukseen tai vaikkapa hisseissä. Energiayhteisö muuttaa asetelmaa: taloyhtiön yhteisellä aurinkovoimalalla tuotettua sähköä voidaan jakaa myös asuntojen kulutukseen.

Taloteknisen kaupan Onnisen uusiutuvan energian tuotteiden liiketoimintajohtaja Arto Koivisto sanoo, että juuri taloyhtiöissä energiayhteisön merkitys korostuu.

– Taloyhtiö on hyvä esimerkki siitä, missä energiayhteisömallia voidaan hyödyntää. Taloyhtiössä on voitu tähänkin asti käyttää aurinkosähköä omaan kulutukseen, mutta nyt sähköä voidaan jakaa myös osakkaille. Se on energiayhteisön tuoma suuri muutos, Koivisto sanoo.

Koiviston mukaan Suomessa on valtava määrä kattopinta-alaa, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin, mutta tietoisuus energiayhteisöjen mahdollisuuksista on edelleen rajallista.

– Suomessa energiayhteisömalli on ollut mahdollinen jo muutaman vuoden ajan, mutta se ei ole vielä laajasti hyödynnetty.

Aurinkosähkön kannattavuus perustuu pitkälti siihen, että tuotettu sähkö käytetään itse.

– Kun sähkö käytetään kiinteistön sisällä, säästetään energian hinnan lisäksi siirtomaksuissa ja veroissa, Koivisto sanoo.

Samaa ajatusta tukee tuore Turun yliopiston tutkimus, jossa selvitettiin aurinkosähkön jakamista kerrostaloympäristössä. Tutkimuksessa havaittiin, että rakennuksen sisäinen sähkönjako nosti aurinkosähkön omakäyttöastetta 13–14 prosenttia vuosituotannosta ja kasvatti tuotetun sähkön taloudellista arvoa 10–12 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa ylimääräinen sähkö olisi myyty suoraan verkkoon. Asukkaiden sähkölaskut pienenivät samalla tyypillisesti 18–26 prosenttia.

Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että aurinkosähkön arvo syntyy ennen kaikkea siitä, että energia saadaan käytettyä siellä, missä se tuotetaan. Tämä haastaa perinteisen ajattelun, jossa aurinkovoimalan tehokkuutta mitataan lähinnä tuotannon määrällä.

Perustaminen alkaa päätöksestä

Energiayhteisön perustaminen ei synny pelkällä aurinkovoimalan hankinnalla. Taloyhtiössä energiayhteisön perustaminen alkaa yleensä yhtiökokouksen päätöksestä. Sen jälkeen energiayhteisö rekisteröidään verkkoyhtiön järjestelmään.

Lisäksi tarvitaan toimiva mittarointi.

– Energiayhteisö voidaan toteuttaa myös kiinteistön omalla takamittaroinnilla, jolloin koko kiinteistöllä on yksi yhteinen sähkö- ja verkkosopimus. Yhteisö vastaa itse kulutuksen, tuotannon ja mahdollisen varastoinnin mittaamisesta sekä sähkön jakamisesta jäsenilleen.

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää verkkoyhtiön mittausta. Jos taloyhtiön sähkönmittaus on jo verkkoyhtiön toteuttama, energiayhteisö voidaan yleensä perustaa hyvityslaskentamallilla ilman mittausmuutoksia. Taloyhtiö tekee ilmoituksen paikalliselle verkkoyhtiölle, joka välittää tiedot valtakunnalliseen datahub-järjestelmään.

Direktiivi vauhdittaa kehitystä

Energiayhteisöjen kiinnostavuutta lisää myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD, joka ohjaa rakennuksia kohti aktiivisempaa roolia energiajärjestelmässä.

Direktiivin myötä Suomeen on tulossa vaiheittain myös uusia aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyviä velvoitteita. Ensimmäisenä vuorossa ovat uudet julkiset ja muut kuin asuinrakennukset, ja vuosikymmenen loppuun mennessä velvoitteet ulottuvat myös uusiin asuinrakennuksiin. Direktiivin tavoitteena on lisätä myös rakennusten omaa energiantuotantoa ja varmistaa, että paikallisesti tuotettu energia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti rakennuksen omassa käytössä.

Koiviston mukaan tämä tukee energiayhteisöajattelua.

– Se on luonnollinen jatkumo tähän suuntaan. Rakennusten pitää tulevaisuudessa hyödyntää omaa tuotantoaan nykyistä tehokkaammin.

Luonteva kohde energiayhteisölle on taloyhtiö, mutta sama toimintamalli soveltuu hyvin myös kaupallisiin kiinteistöihin.

– Esimerkiksi kauppakeskuksissa, joissa saman kiinteistön sisällä toimii useita yrityksiä, voidaan perustaa energiayhteisö. Logiikka on käytännössä sama kuin taloyhtiössä: kiinteistö tuottaa aurinkosähköä ja sitä voidaan hyödyntää usean toimijan kesken.

Koiviston mukaan juuri tällaisissa kohteissa energiayhteisön hyöty konkretisoituu hyvin.

– Kun samassa kiinteistössä on useita toimijoita, kulutus jakautuu eri tavalla ja eri ajankohtiin. Se parantaa mahdollisuuksia hyödyntää tuotettu sähkö tehokkaasti.

Seinäasennuksissa potentiaalia

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös aurinkopaneelien sijoittamista rakennusten julkisivuille. Osa paneeleista sijoitettiin katon sijaan julkisivuille, jolloin sähköntuotantoa saatiin enemmän aamuun ja iltaan keskellä päivän sijaan. Tämä paransi tuotannon ja kulutuksen kohtaamista.

Koiviston mukaan seinäasennuksissa on Suomessa paljon potentiaalia.

– Suomessa aurinko paistaa matalammalta kuin eteläisemmissä maissa, joten seinäasennuksilla voidaan saada yllättävänkin hyvä hyöty.

Pystyasennuksilla on myös käytännön etuja. Ne eivät kerää lunta samalla tavalla kuin kattopaneelit, mikä voi helpottaa talvikäyttöä.

Aurinkoenergiajärjestelmien kysyntä on Koiviston mukaan jälleen selvässä kasvussa. Taustalla vaikuttavat sähkön hinnan vaihtelu, aurinkojärjestelmien kohtuullinen hintataso sekä kiristyvä sääntely.

– Kiinnostus on selvästi noussut. Aurinkosähkön potentiaali nähdään nyt ihan eri tavalla kuin muutamia vuosia sitten.

FAKTA

Elenian ja VTT:n Energiayhteisökäsikirjassa esitellään eri tyyppiset energiayhteisöt:

Kiinteistön sisäinen energiayhteisö liittyy sähköverkkoon yhden liittymispisteen kautta.

Kiinteistörajat ylittävä energiayhteisön tuotantoyksikkö tai sähkövarasto sijaitsee toisen kiinteistön alueella kuin kulutus. Kokonaisuus liittyy sähköverkkoon yhden liittymispisteen kautta.

Hajautettu energiayhteisön jäsenet ovat liittyneet sähköverkkoon eri liittymispisteiden kautta.

Espoolaisessa taloyhtiössä Aurinkoamfissa on muodostettu energiayhteisö kokonaisvaltaisen energiaremontin yhteydessä. Kohde esiteltiin Rakennusten energiaseminaarissa otsikolla Monihybridijärjestelmän vaikutus kerrostalon energiakulutukseen.