Saipun Aki Puska: ”Keskitymme kannattavuuteen”

Keväisenä iltapäivänä Saipun toimistolla Helsingin Konalassa on hiljaista.

– Hallinnon henkilöstö on viettämässä tyky-päivää ja urakointipuolen ihmiset ovat työmailla ympäri Etelä-Suomea.

Istahdamme Aki Puskan työhuoneen neuvottelupöydän ääreen. Hän aloitti Saipun toimitusjohtajana vuoden alussa, mutta rakennus- ja talotekniikka-alat ovat hänelle tuttuja jo vuosikymmenten ajalta. Keskustelu ei kuitenkaan käynnisty ensimmäisenä urakointimarkkinasta tai alan tulevaisuudennäkymistä, vaan ihmisistä ja siitä, ketkä alalta puuttuvat lähes kokonaan.

– Talotekniikka-ala on edelleen voimakkaasti miesvaltainen ala. Saipussakin naiset työskentelevät pääosin hallinnollisissa tehtävissä, kun taas työmailla heitä on vain neljä tällä hetkellä. Mielestäni ala ei voi hukata 50 prosenttia väestöstä.

Puskan mukaan kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteivätkö naiset sopisi alalle, pikemminkin päinvastoin.

– Ala ei enää yksinkertaisesti voi rajautua niin kapeaan joukkoon kuin aiemmin, koska tekijöistä on jo nyt pulaa.

Vanhat johtamismallit eivät toimi

Puska jatkaa, että työelämä myös muuttuu ikäluokkien vaihtuessa. Erilaiset odotukset näkyvät jo nyt työpaikoilla.

– Vanhat johtamismallit eivät enää toimi samalla tavalla. Nuoret työntekijät odottavat työltä enemmän vuorovaikutusta, palautetta ja merkityksellisyyttä kuin aiemmat sukupolvet.

– He haluavat tietää, miten ovat onnistuneet ja ovatko he tärkeitä työyhteisölle.

Puska vertaa tilannetta omaan sukupolveensa, jossa työelämään suhtauduttiin toisin.

– Meidän sukupolvemme ehkä enemmän ajatteli, että tehdään töitä ja saadaan palkkaa. Nyt ihmisillä on vahvemmat arvot ja työelämääkin peilataan oman arvomaailman kautta.

Työpaikalta odotetaan turvallisuutta, vastuullisuutta ja hyvää johtamista tavalla, jota ei aiemmin edes tunnistettu.

– Jos työpaikka ei vastaa omia arvoja, sanotaan nykyään paljon helpommin työnantajalle heipat.

Puskan mukaan tämä ei kuitenkaan ole negatiivinen asia. Päinvastoin, hän näkee muutoksessa paljon hyvää.

– Työturvallisuus, ihmisten johtaminen ja tarpeiden huomioiminen ovat menneet eteenpäin, ja näiden asioiden pitääkin mennä eteenpäin.

Resurssit liian tiukalla

Valtavana haasteena kuitenkin on, että urakointiala on rakentunut tehokkuuden ympärille tavalla, jossa lähes kaikki ylimääräinen nähdään helposti kustannuksena.

– Esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ei tunnu enää löytyvä aikaa. Työmailla on kiire, resurssit ovat tiukalla ja projektit aikataulutettu tarkasti. Siitä on syntynyt noidankehä.

Kouluttaminen pitäisi nähdä investointina eikä kuluna.

– Juuri tässä koko alan pitäisi muuttaa ajatteluaan. Etenkin koulunpenkiltä tulevat ovat hankalassa asemassa, sillä he ovat luonnollisesti vielä hieman raakileita ja heidän rinnallaan pitää ehtiä kokeneempien kulkemaan.

Tilanteeseen on ajauduttu Puskan mukaan siksi, että kova hintakilpailu karsii kaiken hyvääkin tarkoittavan lisäkulun pois.

– Tämä asia ei kuitenkaan voi jäädä näin. Pitää ottaa härkää sarvista ja ottaa tämä asia yhdessä alan yhteiselle agendalle.

Yksi Puskan vahvimmista huomioista liittyy urakointialan kannattavuuteen. Puskan mukaan juuri siinä piilee koko alan ristiriita: projektit ovat yhä suurempia, teknisesti vaativampia ja riskialttiimpia, mutta kilpailu käydään edelleen pitkälti hinnalla, ei toteutuksen onnistumisen varmistamisella.

– En aina ymmärrä, miksi kilpailemme lähes yksinomaan hinnalla. Mutta näin tämä ala on aina toiminut. Voisiko se muuttua, sitä olen pohtinut paljonkin.

Saipun strategia on silti hieman erilainen kuin monilla kilpailijoilla.

– Me emme tavoittele kasvua hinnalla millä hyvänsä, sillä perheyhtiössä kasvu ei ole itseisarvo.

Perheyhtiön pehmeät arvot

Saipun taustalla oleva perheomistus näkyy erityisesti siinä, että päätöksiä voidaan tehdä pidemmällä aikajänteellä. Omistajina ovat edelleen 100-prosenttisesti Hartelan ja Varkin perheet. 

– Perheyrityksessä ei katsota vain seuraavaa kvartaalia; keskitymme kannattavuuteen.

Saipussa ei ole tavoitteena kilpailla kaikista mahdollisista urakoista, vaan valitsemaan hankkeita, joissa sillä on realistiset mahdollisuudet onnistua ja toteuttaa asiakkaalle onnistunut hanke kannattavasti.

– Meidän ei ole syytä yrittää saada kaikkia töitä.

Puskan mukaan yrityksen vahvuus on erityisesti vaativissa kohteissa, kuten sairaaloissa ja puhdastilaympäristöissä. Hankkeiden monen tasoinen haasteellisuus sopii meille.

Datakeskukset kiinnostavat niin ikään, mutta niidenkin kohdalla kokoluokka ratkaisee.

– Ne ovat nopeita projekteja ja vaativat paljon asennusvoimaa. Tiettyyn rajaan asti ne sopivat meille hyvin, mutta kaikkein suurimmat hankkeet ovat jo oma maailmansa. Ne vaativat jopa 150–200 asentajaa. Meiltä löytyy tämä määrä asentajia, mutta emme voi sitoa heitä yhteen projektiin.

Saipu on Suomen seitsemänneksi suurin talotekniikkaurakoitsija.

– Olemme haastajan asemassa, mutta se antaa meille tietynlaisen rauhan. Meidän ei tarvitse olla mukana joka paikassa, vaan voimme keskittyä ydinosaamiseemme.

– Yhteistoimintamallit, kuten kvr tai projektinjohtourakointi, sopivat meille hyvin. Meillä projektihenkilöt ovat todella kokeneita ammattilaisia, jotka pystyvät tuomaan jokaiseen projektiin lisäarvoa.

Entäpä suurimmat haasteet, mitä ne ovat? Keskeinen ongelma on hänen mukaansa ollut pitkään sama: rakentaminen on pirstaleista.

– Ala on edelleen erittäin siiloutunut. Tämä tekee tämän, tuo suunnittelee ja kolmas toteuttaa. Meillä on paljon osaamista, mutta sitä ei hyödynnetä riittävästi yhdessä. Pitäisi katsoa rakennusprojektia yhtenä kokonaisuutena ja hakea yhdessä parhaita ratkaisuja.

Suomessa yhteistyökulttuuri on edelleen yllättävän varovaista verrattuna esimerkiksi Viroon.

– Jokaisen urakan kohdalla, oli sitten kyse yhteistoimintahanke tai ei, pitäisi henkilöiden istua saman pöydän ääreen. Meillä ajatellaan helposti, että jos kerron toiselle jotain, menetän sen itseltäni.

Sama näkyy hänen mukaansa myös siinä, miten hitaasti uusia toimintatapoja otetaan käyttöön. Tekoälystä puhuttaessa Puska näkee paljon mahdollisuuksia.

– Tekoäly ei tule asennustyötä tekemään, muuta iso potentiaali on tiedon käsittelyssä ja esimerkiksi rakennusten ylläpidossa ja käytössä.

Puska mainitsee yhtenä esimerkkinä, että tarjouspyynnöt ovat valtavia aineistopaketteja, joiden sisään voi piiloutua merkittäviä riskejä.

– Tekoäly voi auttaa löytämään niistä poikkeavat ehdot ja riskit.

Datan avulla olosuhteet paremmaksi

Toinen kehityssuunta liittyy rakennusten käyttöön. Talotekniikka voi oppia ihmisen elämisen tapoja ja sitä kautta automatisoimaan elinympäristön. Tälläkin hetkellä tekoälyä hyödynnetään, mutta kapeasti.

– Rakennukset alkavat ennustaa ja säätää itse itseään kerätyn datan avulla. Teknologian hyödyntämisessä on vielä valtavasti potentiaalia.

Hän lisää, että talotekniikka voi muuttaa kymmenen vuoden aikajänteellä asumista samaan tapaan kuin Tesla on muuttanut automarkkinaa. Olosuhteiden optimoiminen ja tarpeiden ennakoiminen ovat tulevaisuudessa arkipäivää.

– Hyvinkin pian voi nousta pintaan se, miten tekoälyn avulla voidaan automatisoida ihmisten asumisolosuhteet. Talotekniikan avulla voimme auttaa ihmisiä voimaan paremmin siten, että olosuhteet ovat aina optimaaliset.

Vaikka puhetta riittää teknologiasta, markkinasta ja haasteista, Puskan puheessa keskiössä ovat ihmiset. Hän sanoo löytävänsä työstään merkityksellisyyden ihmisten kautta.

– Muutoksen tekevät ihmiset, eivät koneet eivätkä laitteet. Suhtaudun itse intohimoisesti alan kehittämiseen ja olen innostunut löytämään uusia keinoja, miten pystymme vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.

FAKTA

Valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1990

Tekniikan lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1997

Suorittanut MBA-tutkinnon Sheffieldissä vuonna 2000

Aloitti A-Insinööreillä rakennesuunnittelijana vuonna 1989

Kiinteistövarman/Ovenian toimitusjohtaja vuodesta 2000–2007

Toimitusjohtajana ARElla 2007–2011

Sen jälkeen Wise Groupin toimitusjohtajana 2011–2018

Vuodesta 2019–2024 Mitta Groupissa toimitusjohtajana

Useita hallitusjäsenyyksiä

Kotoisin Parkanosta, asuu tällä hetkellä Espoossa.

61-vuotias, perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta.