Kylmät talvet lisäsivät lämmönkulutusta – ”Nyt on aiempaa kannattavampaa investoida uusiutuviin ja ei-polttaviin ratkaisuihin lämmityksessä”

Kaukolämpötilastot osoittavat, että toissa vuonna ei ollut perinteistä talvea lainkaan, viime vuonna niitä oli kaksi. Koko vuosi 2021 oli puoli astetta keskiarvoa kylmempi, joulukuussa eroa oli viisi asetta. Kylmä tammi-helmikuu ja loppuvuoden pakkaskausi erottuvat selkeinä kulutuspiikkeinä.

Lämpöä kului joulukuussa noin kolmanneksen enemmän kuin edellisenä vuonna, ja koko vuoden osaltakin eroa oli 18 %. Sen sijaan ulkolämpötilalla korjattu kulutuksen kasvu on tasaantunut. Asiakasmäärät ovat edelleen kasvussa, mutta rakennusten energiatehokkuuden parannuttua kaukolämmön kokonaiskulutus ei enää kasva.

Kahden pakkasjakson vuosi vaikutti paitsi tuotetun kaukolämmön määrään, myös sen päästöihin. Ne nousivat noin neljänneksen edellisestä vuodesta, lähelle vuoden 2019 tasoa. Verrattuna aiempiin vuosiin päästöjen suunta on edelleen vahvasti laskeva. Toissa vuoden poikkeuksellisen lämpimät talvikuukaudet aiheuttavat tilastokuopan. Vuoteen 2003 verrattuna päästöt ovat laskeneet 69 %.

– Pidemmän aikavälin tarkastelulla vuosittain vaihtelevien olosuhteiden vaikutus jää pois, ja yhtiöidemme toimien todelliset vaikutukset nousevat esiin, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa ja jatkaa:

– Joulukuun 2021 pakkasjaksolla päästöjä nosti varsinkin huippukulutustilanteissa käytettävä öljy, jota käytettiin edellisenä vuotena hyvin vähän. Isossa kuvassa päästölliset polttoaineet poistuvat valikoimista kovaa vauhtia.

Uusiutuvan energian ja hukkalämpöjen osuudet kaukolämmön tuotannossa jatkoivat kasvuaan olosuhteista huolimatta. Uusiutuvilla ja hukkalämmöillä tuotettiin 56 % kaukolämmöstä.  Kuluneen vuosikymmenen aikana uusiutuvien energialähteiden osuus on kaksinkertaistunut, hukkalämmön ja lämpöpumppujen tuottaman lämmön osuus on kolminkertaistunut.

Turpeen osuus laski neljästätoista prosentista kymmeneen, samalla kun metsäenergian käyttö on vastaavasti noussut. Taustalla on ilmastotoimenpiteitä vauhdittava päästökauppa, joka on tehnyt turpeesta huomattavan kalliin polttoaineen bioenergiaan verrattuna.

Päästöoikeuksien hinta on yli kymmenkertaistunut vuodesta 2017, ja yksin viime vuoden aikana niiden hinta kolminkertaistui. Vielä vuonna 2017 turve ja puupolttoaineet kilpailivat edullisuudessa tasaväkisesti, mutta nyt turpeen käyttö on jo kaksi kertaa haketta kalliimpaa. Kylmänä vuonna turvetta joudutaan edelleen käyttämään, jos hakekattiloiden tehot eivät riitä. Tämä on aiheuttanut kaukolämmön hintoihin paikoitellen nostopainetta.

– Päästökauppa vähentää päästöjä, ja samalla parantaa päästöttömän tuotannon kannattavuutta. Nyt on aiempaa kannattavampaa investoida uusiutuviin ja ei-polttaviin ratkaisuihin lämmityksessä, toteaa Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaava johtaja Janne Kerttula tiedotteessa ja jatkaa:

– Fossiiliset ja turve tulevat kovaa vauhtia alas jo tämän vuosikymmenen aikana, uusiutuvat polttoaineet ja ei-polttavat tulevat tilalle.

Kaukolämpö on edelleen suosituin lämmitysmuoto uusissa kiinteistöissä. Omakotitaloista, joista monet rakennetaan kaukolämpöverkkojen ulkopuolelle, vain 15 % valitsee kaukolämmön, uusista kerrostaloista sen valitsee 85 %. Erilaiset sähköön perustuvat lämmitysratkaisut ovat kasvattaneet suosiotaan varsinkin liike- ja toimistorakennuksissa sekä julkisissa tiloissa, mutta niissäkin kaukolämmön osuus on edelleen selvästi enemmän kuin muilla lämmitysmuodoilla yhteensä.