KVV- ja IV-työnjohtajien kelpoisuus on arpapeliä

Lakisääteiset KVV- ja IV-työnjohtajat vastaavat siitä, että järjestelmien asennustyöt tehdään lupien, säännösten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti. Valitettavasti työnjohtajien vaativuusluokkaa ja kelpoisuutta tulkitaan paikallisissa rakennusvalvonnoissa hyvinkin kirjavasti. Tämä asettaa eri alueiden toimijat eriarvoiseen asemaan.

Lain mukaan kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen sekä ilmanvaihtojärjestelmän rakentamista varten on nimettävä töistä vastaavat työnjohtajat. Valtioneuvosto on antanut asetuksen rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja ympäristöministeriö työnjohtajien kelpoisuuden toteamista koskevat ohjeet.

”Valitettavasti kunnat noudattavat säännöksiä ja ympäristöministeriön ohjetta epäyhtenäisesti. Vastuuhenkilöksi nimetyn pätevyys ei aina riitä kohteen vaativuusluokan edellyttämien töiden hallintaan”, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa.

Mäkisen mukaan pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat ovat koonneet tulkintalomakkeen, joka on selkeyttänyt päätöksentekoa ja lisännyt toimijoiden samanarvoista asemaa sijaintikunnasta riippumatta.

”Muualla Suomessa toiminta on kirjavaa, vaikka pääkaupunkiseudun tulkintoja ja toimintatapoja on ryhdytty soveltamaan muuallakin. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhtenä tavoitteena oli yhdenmukaistaa paikallisen valvontaviranomaisen päätöksentekoa. Tähän tavoitteeseen ei päästy.”

Lainsäädäntö ei kuitenkaan aseta pätevyysvaatimuksia LVI-asennus-, huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöitä tekeville asentajille. KVV- ja IV-järjestelmien rakentamista ohjaavat määräykset uusitaan 2018.

”Uudistus antaa oivan tilaisuuden edistää kansallista yhdenmukaisuutta. Samalla voitaisiin varmistaa, että asennustöistä vastaavilla henkilöillä on koulutukseen ja työkokemukseen perustuvat edellytykset huolehtia kansalaisten terveyden ja turvallisuuden kannalta merkittävien töiden tekemisestä määräysten mukaisesti”, Mäkinen sanoo.

Kommentit

    Veikko
    24.3.2017 19:53

    Joo, niin tiukaksi vaan, että vastuullisia työnjohtajia ei saa enää urakointiin. Urakointi kun muutenkin on niin houkuttelevaa. Alaspäin mennään ja kovaa, houkuttelevuus puhdas nolla. 24/7 stressi, kenen haave oikeasti?

    Rakentamisen kiire ja järjettömyydestä virheet on synnytetty, suunnitelmien puutteellisuudesta ja suunnittelijoiden osaamattomuudesta. Tämäkin pitäisi muistaa. Puoliksi suunniteltu, ei ole työnjohtajan vika. He tosin joutuvat työt pelastamaan.

    Ja valvontaa lisää, valvojia lisää, tällä taataan se oikea laatu. Kyllä kauaksin mennään oikesta osaamisesta. Tämä on aivan vitsin tasolla meillä. Luullaan, että konsultit ja valvojat pelastavat laadun.

    Olisihan se hienoa, että insinööri-koulutuksen laatuunkin panostettaisiin. Saisi edes paerusvalmiuidet, mikä nykyisin on tosiaan hakusessa... Oi niitä teknikko aikoja, he oivat ja jäljellä olevat ovat oikeita ammattilaisia.

    Se mitämtarvitaan, on keskustelu, päätöksiä, tekijöiden koulutusta, tenttejä, tuoteinfoa ja yhteen hiileen puhaltamista. Sekin puuttuu, paitsi lehtikirjoaitusten kiitospalstoilla.

      Hovihankkija
      29.3.2017 16:35

      Työnjohtajat ovat niitä suurimpia ketkuja työmaalla, mitä pitäisi paukauttaa nyrkillä nenuun, kun ne selittävät paskamantraansa sille, miksi yksinkertaista eristystä käy tekemässä 10 ukkoa kahden viikon aikana yhdessä kylpyhuoneessa. Tämä tarina on tosi. Näistä vain kaksi oli ammattitaitoisia, ja molemmat baltteja. Suomalaiset tulivat työmaalle tyhjin käsin ja huitelivat, missä sattuu, aina lykättiin työn aloitusta. Jos yritys käyttää aloittelijoita tai epäpäteviä asentajia, niin rakennuttajalla tulisi olla oikeus vähentää puolet työn osuudesta, koska työ joudutaan tekemään moneen kertaan mestarien vetkutus-väsytys-taktiikka-selittelytakuuna.

        Pippuri
        29.3.2018 14:35

        Tarinasi ei liity mitenkään KVV tai IV työjohtopätevyyteen.
        Voisin kertoa tuhat tarinaa rakennusmestareista, mutta en lähde tässä niitä ruotimaan. KVV ja IV työjohtopätevyyksissä pitäisi mielummin painottaa työkokemusta eikä koulutusta. Onhan se hassua että joutuu neuvomaan koulusta valmistuneita insinööreitä / LVI rakennusmestareita töissä työteknikon koulutuksella. Näille vasta valmistuneille myönnetään muutamanvuoden harjoittelujakson jälkeen lupia ja itse saa koska olet vain työteknikko ja 20vuotta alalla kokemusta asennus ja työjohtotehtävistä. Sähköpuolella tämäkin asia on järkevämpi koska siellä on henkilö tai henkilöt joilla on luvat ja yrityksen on pidettävä vain huoli että heillä on osaavaa henkilökuntaa töissä joka rakentaa määräysten mukaan, sillä todellisuudessahan yritys vastaa tekemästään työstä ja ketä tahansa voidaan syyttää tahallisesta tuottamastaan vahingosta oli koulutus mitä tahansa kun ottaa työn vastaan ja lupautuu vastuulliseksi henkilöksi.

    Isku
    04.3.2020 09:03

    Sähköpuolella ei ymmärretä mitään rakennusvalvonnan toimintatavoista.

Jätä kommentti

*

*