Kuntien infrainvestoinnit eivät tyssänneet koronaepidemiaan
Vastaajilla oli silti selvä viesti päättäjille: systemaattisia toimia tarvitaan, jotta infraverkostojen kunto ei lähde alamäkeen epidemian loppulaskun realisoituessa kunnille.
Kunnissa ei ole selviä viitteitä siitä, että inframäärärahoja oltaisiin voimakkaasti leikkaamassa koronaviruksen aiheuttaman epävarmuuden takia, ilmenee Rakennusteollisuus RT:hen kuuluvan INFRA ry:n tekemästä selvityksestä.
– Paniikkijarrutusta ei näy. Hankkeiden lykkäyksistä tai vähentämisistä on suunnitelmia tai päätöksiä noin 15 prosentissa kunnista, ja lopuista enemmän kuin joka viides on käynyt aiheesta keskusteluja. Investointisuunnitelmat kuitenkin aina hieman elävät, eikä tästä voi vielä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, INFRAn johtaja Kari Muhonen sanoo.
Suurimpana uhkana nähdään henkilöstön sairastumiset ja karanteenit alalla, jolla osaajista on muutenkin pulaa.
– Näiltä osin tilanne on pystytty pitämään infra-alalla hyvin hallinnassa ohjeistuksen ja uusien käytäntöjen avulla. Korona ei ole päässyt merkittävästi haittaamaan infrarakentamista, ja kun ohjeistuksiin sitoudutaan edelleen, se ei haittaa jatkossakaan.
Valtio voisi rohkaista aloittamaan hankkeita
Kuntainfrassa investointeja tehdään 3–5 vuoden aikajänteellä. Haastatteluvastauksissa nouseekin huoli siitä, miten infran käy, kun velkaantuneet kunnat ottavat vastaan koronakevään laskun myöhemmin.
– Kuntien kyky investoida tulee heikkenemään dramaattisesti, kun talouden tunnusluvut tulevat vastaan seuraavien viiden vuoden aikana, yksi haastateltu tiivistää.
Laskusuhdanteessa infralla nähdään olevan elvytysvaikutusta alueilla.
– Merkittävä infrahanke voi työllistää 500–2000 htv, mikä vaikuttaa suoraan ja välillisesti työttömyyteen, toinen vastaaja toteaa.
Vastaajista 88 prosenttia arvioi, että infra-alalla on kohtalainen tai suuri elvyttävä vaikutus omalla alueella. Moni vastaajaa uskoo, että kuntien tuleva taloudellinen isku pehmenisi ennakoivalla, työllisyysvaikutusta korostavilla infrainvestointien valtion tuella.
Ei porkkanarahoja, vaan systeemi
– Pienillä valtion porkkanarahoilla hankkeisiin ei todennäköisesti saada kaupunkeja investoimaan lisää; pitäisi olla suurempi systemaattinen ohjelma, jolla tilannetta parannetaan pitkällä aikajänteellä, ehdottaa yksi haastatelluista.
Kasvukeskuksille systemaattinen väline on jo olemassa: MAL-sopimukset. Niillä saadaan käyntiin liikennehankkeita, joilla on isoja dynaamisia talousvaikutuksia.
– Vastaava systemaattinen tuki tarvitaan myös pienten hankkeiden käynnistämiseen. Pieniä katu- ja vesihuoltoverkoston saneeraustarpeita on kaikkialla Suomessa, Muhonen sanoo.
– Valtion käynnistysavustus rohkaisisi aloittamaan niitä, ja käynnistys onnistuisi nopeastikin, jolloin myös talousvaikutukset ovat nopeita.
