Kunnianpalautus sähkölämmitykselle
Rakennusluvan ehdoksi vuonna 2012 tullut E-luku mullisti rakentajien lämmitystapavalinnat. Yli puolta miljoonaa sähköllä lämpiävää taloa ei silti pidä unohtaa.
Olipa kerran, hyvin hyvin vähän aikaa sitten maa, jossa oli talvella kylmä. Maassa kannustettiin rakentamaan taloja, jotka lämpiävät sähköllä. Sitten päätettiin, että sähkölämmitys ei olekaan enää niin hyvä asia.
Nyt tässä maassa, Suomessa, on edelleen kylmä ja noin 600 000 sähkölämmitteistä pientaloa, joissa asuu pari miljoonaa ihmistä. Talot kuluttavat kymmenyksen kaikesta maassa kulutetusta sähköstä, lähes 10 TWh vuodessa. Siitä lämmityksen osuus on noin 5 TWh, kotitaloussähkön 3 TWh ja käyttöveden lämmityksen 2 TWh.
Niinpä sähkölämmityksellä on edelleen merkittävä rooli, vaikka se ei varsinainen pientalon myyntivaltti olekaan.
”Sähkölämmitys on varteenotettava lämmitysmuoto nyt ja tulevaisuudessa. Vaikka tämä on hyvä tuote, ei se tarkoita etteikö sen pidä kehittyä ja muuttua”, sanoo Energiapolar Oy:n energianeuvoja Päivi Alaoja.
Motiva käynnisti vuonna 2008 sähkölämmityksen tehostamisohjelman Elvarin, jonka pilottikohteet olivat aivan tavallisia kotitalouksia. Tarkoituksena oli kaivaa esiin näiden talojen todellinen säästöpotentiaali. Hankkeeseen on osallistunut vuosien varrella yli 40 energia- ja talotekniikka-alan yritystä ja yhteisöä.
Syksyllä 2015 Elvarilla oli kertoa hyviä uutisia aktiiviselle sähkölämmittäjälle. Sähkölämmittäjä voi pudottaa sähkön kokonaiskulutuksesta parikymmentäkin prosenttia lähes ilman investointeja.
Elvarin tavoitteena oli vähentää pientalojen yhteenlasketusta energiankulutuksesta yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä.
”Yksittäisen pientalon osalta tavoite oli vähintään 30 prosenttia. Parhaimmillaan seurantakohteissa päästiin huomattavasti parempaan tulokseen. 10–20 prosenttia on saavutettavissa säästävillä asumistottumuksilla ja pienillä investoinneilla. Säästön voi tuplatakin järkevillä uudistuksilla”, sanoo asiantuntija Päivi Suur-Uski Motiva Oy:stä.
Saksalainen lämmitys ja termostaatit
Säästöpuuhissa olennaista on tuntea oma kulutuksensa ja lämmitysjärjestelmän ominaispiirteet, omaksua säästävät asumistottumukset sekä suunnitella järeämmät tehostamistoimet yhdessä osaavan ammattilaisen kanssa.
”Paljon on tehtävissä ilman kustannuksia, tai ainakin hyvin halvalla. Ennen, kun aletaan miettiä uuttaa eristekerrosta lattiaan, on syytä kaivaa laatikosta esiin villasukat”, kiteyttää Elvarin ohjausryhmän puheenjohtaja Pekka Salomaa Energiateollisuudesta.
Hankkeen konsulttina toiminut Teijo Perilä LPP Partners Oy:sta kuitenkin sanoo, että jos omistaa vanhan, suuren sähkölämmitteisen pientalon pohjoisessa, ei sähkölaskua maksaessa paljon naurata, vaikka olisi kuinka insinööri.
”Tutkimuskohteet ovat osoittaneet, että uusi matalaenergiatalo voi käyttää lämmitysenergiaa koko vuonna saman verran kuin vanha samankokoinen talo pelkästään tammikuussa”, Perilä sanoo.
Perilä valjasti hankkeen tutkimuskäyttöön myös oman talonsa ja löysi siitä huomattavia säästön paikkoja. Avainasemassa oli oman kulutuksen seuranta. Tähän halvin väline on tavallinen lämpömittari.
Perälä oli kuvitellut olevansa vilukissa, mutta kaikkeen tottuu, hän sanoo.
”Huonelämpötila on kuin suola: sen vähentäminen pitää aloitta hiljalleen.”
Pelkästään ”saksalaisella lämmityksellä” voi Perilän mukaan säästää 20–30 prosenttia sähkölaskussa. Tämä tarkoittaa että aina kun poistuu kotona, lämmöt lasketaan alemmas ja nostetaan taas kotiin tullessa kohdilleen.
Perilä sanoo, että lattialämmitys on myrkkyä energiatehokkuutta havittelevassa talossa. Pesutilan lattialämmitys on varsinainen rosvo, jos se hönkii täysillä vuorokauden ympäri.
”Yksi Elvarin tulosten helmi oli, että kun vaihdetaan pesutiloihin digitaalinen termostatti, ja säädetään lattialämmitys tarpeenmukaiseksi sen avulla, saadaan jopa puolet säästöä!”
”Jos laitteita, kuten termostaatteja on helppo käyttää, niitä myös käytetään. Sellainen toive olisi laitevalmistajille, että esimerkiksi lattialämmityksen digitaalista mittaria olisi kiva voida käyttää ilman että pitää kaivaa esiin manuaali,” sanoo Motivan toimitusjohtaja Jouko Kinnunen.
Ilmalämpöpumppu on hitti
Käyttö ja -lämminvesivaraajat aiheuttavat Perilän mukaan kovasti lämmityshyödyn häviötä.
”Omassa talossani sain paljon säästöä aikaan, kun alensin varaajan lämpötilan 85 asteesta 60 asteeseen. Lisäksi olennaista oli lämpimän käyttöveden ohjattu kierto.”
Perilä sanoo, että ilmanvaihtolaitteet on mitoitettu pienissä taloissa liian suuriksi. Aika harva säätää ilmavaihtoa tilanteiden mukaan. Sitä paitsi vanhoissa taloissa ei ole esimerkiksi poissa ja päällä -kytkintä. Ja vaikka uudemmissa onkin, sitä ei käytetä. Koneellinen poisto heittää valtavasti energiaa harakoille.
”Ilmalämpöpumppuja on Suomessa jo puoli miljoonaa. Se on sähkölämmittäjän hittituote. Sen asentaminen on lähes aina varma investointi”, Perilä iloitsee.
Myös lisäämällä puun polttoa saatiin monessa pilottikohteessa suuria säästöjä aikaan sähkölaskussa.
Elvari on tuottanut mittaustiedon lisäksi sähkölämmittäjille suunnatun verkkoaineiston Motivan verkkopalveluun (www.motiva.fi/sahkolammitys) sekä tietoa ja työkaluja yhteistyöryhmän yli neljällekymmenelle yritykselle ja yhteisölle. Saadun tiedon pohjalta asetetut tehostamistavoitteet on mahdollista saavuttaa, mikäli kotitaloudet aktivoituvat tehostamistoimiin.
teksti ja kuvat Minna Kärkkäinen, kuvaajat Motiva ja Tilastokeskus
