KTI:n katsaus: Uusiutuvan energian käyttö kiinteistöissä yleistyy, lämmityksessä sen osuus kuitenkin vielä pieni

KTI Kiinteistötieto Oy (KTI) julkaisi tänään Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022 -katsauksen. Sen mukaan ammattimaiset kiinteistönomistajat ovat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä.

Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä, ja paine niiden vähentämiseen kasvaa päivä päivältä. Kiinteistöjen ilmastovaikutusten vähentäminen kytkeytyy myös entistä tiiviimmin yleiseen taloudelliseen ja poliittiseen toimintaympäristöön, kun maailman energiamarkkinat ovat myllerryksessä ja nopeasti nousevat hinnat kannustavat osaltaan energiankäytön vähentämiseen ja uusien energiamuotojen hyödyntämiseen.

KTI:n mukaan ammattimaiset kiinteistönomistajat panostavat suunnitelmallisesti energiatehokkuuteen. Uudisrakentamisessa energia-asiat ovat olleet keskiössä jo pitkään, ja KTI:n seuraamassa yli 2500 kiinteistön aineistossa uudempien rakennusten energiatehokkuus näkyy erityisesti pienempänä lämmitysenergian kulutuksena.

Vuoden 2010 jälkeen valmistuneet toimistorakennukset kuluttivat noin 33 prosenttia vähemmän lämmitysenergiaa vuonna 2021 kuin vanhemmat, ennen vuotta 1980 rakennetut kiinteistöt. Asuinrakennuksissa uusimpien kohteiden lämmönkulutus oli yli 40 prosenttia pienempää kuin KTI:n seurannan vanhimmissa, ennen vuotta 1960 valmistuneissa kohteissa.

Uusiutuvien energianlähteiden käyttö nousussa

Yhä useampi ammattimainen kiinteistönomistaja valitsee kiinteistöihinsä uusiutuvia energianlähteitä, millä voidaan hillitä myös vanhempien rakennusten ilmastovaikutuksia. KTI:n seuraamista asuntokiinteistöistä yli 70 prosentissa ja toimistokiinteistöistä yli 60 prosentissa oli käytössä yksinomaan uusiutuvaa sähköä vuonna 2021.

Lämmityksessä uusiutuvaa energiaa on asuinrakennuksissa käytössä noin 4 prosentissa ja toimistoissa noin 18 prosentissa kohteista. Lämmityksessä uusiutuvan energian pientä osuutta selittää etenkin rajattu saatavuus. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä useat kaukolämpöyhtiöt ovat lisänneet uusiutuvien kaukolämpötuotteiden tarjontaa. Lisäksi ammattimaiset toimijat hyödyntävät entistä useammin erilaisia uusiutuvaan energiaan perustuvia lämmitysmuotovaihtoehtoja.

KTI Vastuullisuusbarometrissa 63 prosenttia vastaajista ilmoittaa jo nyt hankkivansa yksinomaan uusiutuvaa sähköenergiaa. Lämpöenergiassa 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa hankkivien vastaajien osuus on 10 prosenttia. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoittaa kuitenkin lisäävänsä uusiutuvan lämpöenergian hankintaa seuraavan kolmen vuoden aikana.

Hiilineutraaliustavoitteet ohjaavat toimintaa

Sääntely kiristyy, ja se tulee ohjaamaan kiinteistöalan ilmastotoimia entistä vahvemmin. Euroopan unioni tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 ja Suomi jo vuoteen 2035 mennessä. Ammattimaiset kiinteistönomistajat ovat vahvasti liikkeellä yhteisen asian puolesta, ja monen tavoitteet ovat vielä kansallista aikataulua kireämpiä. Lähes 60 prosentille ammattimaisesti omistetuista sijoituskiinteistöistä on julkistettu tavoitteeksi hiilineutraali energiankäyttö vuoteen 2030 tai 2035 mennessä.

Tavoitteita korostetaan ja varmennetaan erilaisten sitoumusten, sertifikaattien ja ohjelmien avulla. KTI:n mukaan EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia tullee jatkossa vaikuttamaan enenevästi rahoituksen saatavuuteen ja tätä kautta myös rakennusten arvonmuodostukseen. Vastuullisuusbarometrissa 80 prosenttia vastaajista ilmoittaa aikovansa selvittää kiinteistöjensä taksonomianmukaisuuden – huolimatta siitä, että neljännes näistä vastaajista ei suoraan raportointivelvollisuuden piiriin kuulukaan.   

Ammattimaisesti omistettujen kiinteistöjen energiankäytön hiilineutraalisuustavoitteille on selkeä polku, ja seuraavia tavoitteita asetetaan kiinteistöjen koko elinkaarelle, mikä entisestään korostaa toimialan koko arvoketjun tiiviin yhteistyön tärkeyttä. Ilmastovaikutusten pienentämisen ohella alan toimijoiden vastuullisuustavoitteiden keskiössä ovat tilankäyttäjien hyvinvointinäkökulmat, tilojen terveysturvallisuus ja monikäyttöisyys.