Kosteusmittausten kirjavat käytännöt vaikeuttavat niiden tulkintaa
Osana valtakunnallisia kosteus- ja hometalkoita on valmistunut tutkimus, jossa on selvitetty kosteusmittausten ja mittausraporttien luotettavuutta ja selkeyttä. Selvityksen mukaan sekä raporttien laadussa että niiden tulosten tulkinnassa on kehitettävää.
Selvitystä on tehty Kosteus- ja hometalkoiden ja Equiflow Oy:n yhteistyönä. Aalto-yliopistossa on aiheeseen liittyen valmistumassa tekniikan ylioppilas Jyri Lehtorannandiplomityö, jossa on käyty yksityiskohtaisesti läpi neljä erilaista kosteusmittaus- tai kuntotutkimusraporttia. Lehtoranta arvioi myös voimassa olevan ohjeistuksen soveltuvuutta laadun varmistuksessa.
Lehtorannan mukaan kuntotutkimusraporteissa esitetyt päätelmät olivat pääosin syntyneet voimassa olevasta ympäristöministeriön ohjeistuksesta poikkeavin menetelmin, puutteellisin pohjatiedoin ja laskelmin. Myöskään esitettyjen korjausvaatimusten vaikutuksista ei ollut tehty laskelmia.
– Jo pitkään on kuntotutkimuskentällä harmiteltu mittausraporttien kirjavuutta ja varsinkin mittaustuloksista tehtyjen johtopäätösten puutteita. Lehtorannan tutkimus antaa viitteitä kosteusmittaamisen laadullisista puutteista ja siitä, mitkä seikat kosteusmittausmenettelyssä ovat omiaan johtamaan tulosten vääriin tulkintoihin. Pienestä otannasta johtuen emme voi vetää johtopäätöksiä ongelman laajuudesta, vaikkakin monet kuntotutkimuskentältä tulleet yhteydenotot siitä kertovat. Prosessin kehittämistä ja osaamisen yhtenäistämistä kuitenkin tarvitaan, ja niihin etsitään työkaluja myös Kosteus- ja hometalkoissa, ohjelmapäällikköJuhani Pirinen Kosteus- ja hometalkoista sanoo.
Pirisen mukaan uuden rakenteen kuivumiseen liittyvissä mittauksissa on harvemmin laatuongelmia, mutta vanhojen rakenteiden kosteuden mittaaminen ja tulosten arvioiminen on ongelmallisempaa.
– Kosteusmittausten tuloksia arvioivan asiantuntijan on hallittava rakenteiden kosteuskäyttäytymisen laskentamenetelmät ja osattava verrata mitattuja lukuarvoja rakenteen normaalitilaan. Tämä on erityisen tärkeää vanhojen tai maata vasten olevien rakenteiden kosteusfysiikan arvioinnissa. Mittauksen tekijän ei välttämättä tarvitse olla rakennusfysiikan taitaja, mutta johtopäätösten tekijän on, Pirinen painottaa.
