Korkeiden rakennusten paloturvallisuus paranee

LVI-suunnittelijat ja pelastuslaitos tekivät uuden kuivanousujen suunnitteluohjeen Kuopiossa.

LVI-suunnittelijat ja pelastuslaitos tekivät uuden kuivanousujen 
suunnitteluohjeen Kuopiossa.

Teksti: Sanna Karppinen

Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Granlund Kuopio Oy:n LVI-suunnittelijat laativat talvella uuden kuivanousujen suunnitteluohjeen. Tavoitteena on yhtenäistää kiinteiden sammutusvesiputkistojen suunnittelua ja ohjata pelastajien sammutustekniikkakoulutusta.

Korkeiden rakennusten huoneistopaloissa pelastuslaitoksen toiminta nopeutuu, jos rakennukseen on asennettu kuivanousu. Ennen kuivanousut vaadittiin 8-kerroksisiin taloihin, mutta nykyään kerrosluvut on korvattu metrimäärillä. Kuivanousuja käytetään myös teollisuudessa, ja usein kuivanousun asennus vesikatolle vaaditaan jo rakennusluvassa.

”Ympäristöministeriön asetus paloturvallisuudelle vaatii, että kuivanousuputkisto on oltava rakennuksissa, joissa ylimmän kerroksen lattian etäisyys sisäänkäynnin tasosta ylittää 20 metriä. Kiinteä sammutusvesiputkisto tarvitaan myös, jos rakennus ulottuu yli 14 metriä maan alle”, kertoo Pohjois-Savon pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen.

Suunnitteluun tarvitaan detaljitason ohjeita

Suunnitteluohjeen laadinta alkoi, kun Granlund Kuopion LVI-suunnittelijat saivat tehtäväkseen suunnitella kuivanousut Kuopion tähän asti korkeimpaan rakennukseen. Kuopion yliopistollisen sairaalan Uusi Sydän -hankkeessa sairaala-alueelle nousee 10-kerroksinen uudisrakennus.

”Valtakunnallista ohjetta kuivanousujen suunnitteluun ei ole, vaan putkistot suunnitellaan alueen pelastuslaitoksen valvonnassa. Menimmekin käymään Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ja tutustuimme paikan päällä säiliöautojen välineistöön, liittimiin ja letkuihin, joiden kanssa kuivanousujen täytyy toimia”, kertoo Granlund Kuopion LVI-insinööri Ari Koukku.

Yhteistyössä päätettiin, että kerralla kannattaa luoda ohjeistus, josta on apua muillekin.

”Käytimme pohjana Päijät-Hämeen kuivanousujen suunnitteluohjetta, mutta täydensimme sitä detaljitason kuvilla ja laskentaperiaatteilla. Halusimme varmistaa, että LVI-suunnittelija pystyy hoitamaan työnsä kunnolla yhden ohjeen avulla”, Koukku kertoo.

Ohje nopeuttaa myös sammutustoiminnan aloittamista

Ohjeesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen ja käytännönläheinen, jotta sen sisältö avautuu suunnittelijoiden lisäksi pelastushenkilökunnalle. Ohjeen suunnitteluun osallistui useita asiantuntijoita.

”Selkeä ohje voi nopeuttaa sammutustöiden aloittamista, ja siksi päivystävä palomestari Antti Korhonen varmisti, että ohje huomioi pelastushenkilökunnan todellisen toiminnan. Pelastusopistolta ohjetta kommentoi pelastustoimintatiimin yliopettaja Ismo Huttu. Pelastusopistolla kuivanousuohjetta tullaan käyttämään pelastajien sammutustekniikkakoulutuksessa”, Itkonen kertoo.

LVI-suunnittelijoiden tehtävänä oli varmistaa, että ohje toimii olemassa olevien teknisten järjestelmien ja vesijohtoverkon kanssa. Ohjeessa huomioitiin myös huoltovarmuus.

”Kuivanousut pitää huoltaa määräajoin, aivan kuten muutkin vesijohtolaitteet, ja siksi suunnittelimme kuivanousut, jotka on yksinkertainen huoltaa ja korjata”, Itkonen korostaa.

Suunnittelussa huomio oikeisiin yksityiskohtiin

Tehokkaan pelastustoiminnan kannalta LVI-suunnittelijan pitää tietää kuivanousuista enemmän kuin vain paloturvallisuuteen liittyvät perusasiat.

”Puutteellisen ohjeistuksen takia pelastajat saattavat joutua pysäköimään raskaat ajoneuvot talvisin liian kauas kuivanousun alapäästä. Joskus suunnitelmissa näkee myös turhia lukituksia, jotka hidastavat pelastajien työtä”, Itkonen sanoo.

”Suunnittelijan on kuitenkin varmistettava, ettei kuivanousujen alapäätä voi tukkia vahingossa tai ilkivaltana vaikkapa olutpullolla. Esteeksi riittää kevytrakenteinen lukko, jonka pelastajat saavat katkaistua helposti voimapihdeillä.”

Suunnitteluohje varmistaa myös tekniset yksityiskohdat, kuten letkujen riittävät paineet jokaisessa kerroksessa ja putkiston käyttöön liittyvät rajoitukset.

”Esimerkiksi maksimikäyttöpaineet on merkittävä näkyvälle paikalla kohteessa. Liian suurilla paineilla voi syntyä putkirikko ja pahimmassa tapauksessa vesivahinko porraskäytävään”, Itkonen sanoo.

Kuivanousukaapin prototyyppi pelastussukeltajien käyttöön

Kuivanousujen käytössä olennaista on jokaiseen kerrokseen tuleva kuivanousukaappi. Kuivanousukaapista laadittiin tarkka malli olemassa olevan pikapalopostikaapin pohjalta.

”Kuivanousukaappi sisältää savusukellusohjeitten mukaisesti kaksi pelastajien työturvallisuuteen liittyä letkuyhteyttä: toisen sammutustehtävää hoitavalle sammutusparille ja toisen niin sanotulle suojaparille. Kuivanousujohdon yläpäähän asennetaan ilmausventtiili, joka helpottaa tyhjässä putkistossa olevan ilman poistumista ja nopeuttaa sammutusparin työskentelyä”, Koukku kertoo.

Kuivanousukaappi valitaan aina tulipalon alapuolelta savuttomasta kerroksesta. Kaapin lähellä pitää mahtua käsittelemään sammutusletkuja, ja siksi kaapit sijoitetaan porrashuoneisiin.

”Korkeissa rakennuksissa on aina kaksi erillistä poistumisreittiä, joista toista käytetään varatienä. Kuivanousukaappi sijoitetaan siihen porraskuiluun, jota rakennuksesta poistuvat ihmiset eivät käytä”, Itkonen korostaa.

Hän myös muistuttaa, että tulipalon sattuessa kerrostalossa kannattaa pysyä asunnossa, jos siellä ei pala.

”Porraskäytävässä riski kuolla savukaasuihin on suuri. Pelastajat tulevat evakuoimaan ihmiset tarvittaessa.”

Uusi ohje vapaasti kaikkien käytössä

Korkea rakentaminen yleistyy tulevina vuosina kaikkialla Suomessa. Samalla kiinteiden sammutusvesiputkistojen suunnittelusta tulee LVI-suunnittelijoiden arkea.

”Lainsäädäntö on kaikkialla sama, samoin keliolosuhteet. Vain kalusto voi vaihdella eri pelastuslaitoksilla, ja se onkin ainoa asia, josta emme voineet antaa ohjeessa tarkkoja tietoja”, Itkonen sanoo.

Hän kannustaakin suunnittelijoita noudattamaan Kuopion esimerkkiä ja menemään vierailulle oman alueensa pelastuslaitokselle jo LVI-suunnittelun alkuvaiheessa. Kuopion pelastuslaitoksella myös toivotaan, että koko maassa voitaisiin käyttää kaikille yhteistä kuivanousuohjetta.

”Valtakunnallisia ohjeita on jo laadittu esimerkiksi pyrotekniikan ja ilotulitteiden käytöstä, joten todellisia esteitä yhteisen kuivanousuohjeen laatimiselle ei ole”, Itkonen sanoo.

Pelastuslaitoksella laadittu suunnitteluohje on ensimmäinen askel kohti valtakunnallista ohjetta. Ohje tulee kaikkien käyttöön pelastuslaitoksen nettisivuille.

Lue lisää

Katso kaikki