Kohti luonnollisia kylmäaineita – Uusi F-kaasuasetus toi rajoituksia kylmäaineisiin 

Uusi F-kaasuasetus tuli voimaan 11.3.2024 ja toi mukanaan rajoituksia markkinoille tulevien uusien laitteiden kylmäaineisiin. Muutoksia tuli myös valvontaan ja pätevyyksiin. 

Annika Johansson. Kuva: Piritta Vainio

Noin 500 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2050 mennessä. Siinä päästövähennys, jonka uusi F-kaasuasetus ja samoihin aikoihin voimaan tuleva otsoniasetus yhdessä arviolta saavuttavat vuoteen 2050 mennessä. Mitä tämä tarkoittaa uuden F-kaasuasetuksen osalta? 
 
Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija Annika Johansson pitää uuden F-kaasuasetuksen tavoitteita kunnianhimoisina. Vanhan asetuksen ohjeistus kylmäaineiden markkinoille saattamisen vähentämisestä on esimerkiksi muuttunut. Nyt tavoitteena on, ettei HFC-aineita enää vuonna 2050 saateta markkinoille tai valmisteta EU:ssa. Markkinoille saattaminen tarkoittaa kylmäaineiden maahantuontia EU-alueelle. 

 
– Kylmäaineiden kaari lähti luonnollisista kylmäaineista, meni otsonikerrosta tuhoaviin CFC- ja HCFC-aineisiin ja sitten HFC-aineisiin. Nyt yritetään päästä haitallisista kaasuista eroon ja siirtyä luonnollisiin kylmäaineisiin, Johansson sanoo. 

Asetuksen kiellot koskevat laitteita ja tuotteita sekä niiden osia kylmäaineiden GWP-arvon (Global Warming Potential) mukaan silloin, kun turvallisia ja energiatehokkaita vaihtoehtoja on saatavilla. Kiellot eivät koske jo käytössä olevia laitteita, vaan esimerkiksi uusia markkinoille tulevia lämpöpumppuja. Kiellot eivät myöskään koske laitteita, joiden elinkaaren aikaiset hiilidioksidiekvivalenttipäästöt ovat vastaavaa laitetta pienemmät. 
 
Jos turvallisia ja energiatehokkaita vaihtoehtoja ei ole saatavilla, se pitää osoittaa. Esimerkiksi siten, ettei tietyn tyyppistä kylmälaitetta voi jäsenvaltion säädösten mukaan laittaa tietyn tyyppiseen rakennukseen. Poikkeuksia myönnetään enintään neljäksi vuodeksi jäsenvaltion hakemuksesta ja komission täytäntöönpanoasetuksella.  
 
Kiintiöt GWP:n mukaan 

Aiempaan verrattuna F-kaasuasetus kattaa nyt laajemman valikoiman laitteita ja tuotteita sekä vaatii tarkempaa raportointia ja valvontaa. Johansson kehottaa talotekniikka-alaa huomioimaan asetuksen GWP:n mukaiset kiellot ajoissa ja ottamaan luonnolliset kylmäaineet mahdollisimman hyvin käyttöön.  
 
Markkinoille saaton kiellon vuosilukuja hän kehottaa katselemaan harkiten: vaikka laitteen ehtisi juuri hankkia ja asentaa ennen kuin sen käyttö kielletään, tulee eteen kylmäaineiden saatavuus. Asetuksella vähennetään markkinoilla olevia kylmäainemääriä, mikä voi vaikuttaa aineiden saatavuuteen. Yleisesti Johansson ei kuitenkaan ole saatavuudesta kovin huolissaan.  
 
– Jos huomataan, että kylmäaineita ei ole tarpeeksi, komissio pystyy lisäämään kiintiömäärää eli kylmäaineiden määrää markkinoilla, hän sanoo.  

Uusi asetus tulee Johanssonin arvion mukaan vaikuttamaan saatavuuden kautta myös kylmäaineiden hintaan. 
 
– Kun edellinen asetus tuli voimaan, hinnat nousivat joksikin aikaa ja tulivat sitten alas. 

Kiintiömäärä on EU-komission järjestelmä, jossa kiintiöt asetetaan kylmäaineen GWP:n mukaan. Kiintiö siis koskee kaasun määrää sen ilmastonlämmityspotentiaalin mukaan. Alhaisella GWP-arvolla kylmäainetta voi maahantuoda enemmän. Kiintiö haetaan yrityskohtaisesti komissiolta. Sen voi myös lunastaa tai ostaa toisilta yrityksiltä.  
 
– EU-markkinoille saa tulla tietyn määrän verran HFC-kylmäaineita, ja määrää säädellään kiintiöillä. Sen voi joko tuoda EU-alueelle bulkkikaasuna tai esitäytetyissä laitteissa, tai valmistaa siellä. 

Vuototarkastus ja pätevyydet 

Uusi F-kaasuasetus tehostaa valvontaa, esimerkiksi laajentamalla vuototarkastusta. Aiemmin vuototarkastus koski vain HFC-aineita, mutta nyt se koskee myös HFO-aineita. Isoissa vähintään 500 tonnin laitteissa vuototarkastusväli myös muuttuu: ne pitää nyt tarkastaa kolmen kuukauden välein.  
 
– Vuototarkastusvelvoite koskee laitteen haltijaa. Jos laite on ilmatiiviisti suljettu ja sisältää joko alle 10 hiilidioksidiekvivalenttitonnia HFC-ainetta tai kaksi kilogrammaa HFO-ainetta ja kaasua sisältävät osat on tehty valmistusvaiheessa tiiviiksi, velvoitetta ei ole, Johansson kertoo. 

Vuototarkastusvelvoitetta ei ole myöskään asuinrakennuksessa sijaitsevassa laitteessa, joka on hermeettisesti suljettu ja jossa kylmäainetta on alle kolme kiloa. Valtavaa määrää kotitalouksien pumppuja ei siis siirry vuototarkastuksen piiriin. HFC-aineissa vuototarkastusvälit lasketaan hiilidioksidiekvivalenttien mukaan. HFO-aineissa ne lasketaan kiloina pienen lämmitysvaikutuksen takia. 

Myös pätevyysvaatimuksia kiristetään: ne laajenevat luonnollisiin kylmäaineisiin, ja pätevyydet edellyttävät kertausta vähintään seitsemän vuoden välein. Nykyisiä pätevyyksiä koskien kertaus on tehtävä ensimmäisen kerran viiden vuoden päästä asetuksen voimaantulosta. Pätevyydet käyvät kaikkiin EU-maihin. 
 
– Kylmäpiiriin koskevan henkilön pitää aina olla pätevä. On se sitten asentamista, huoltoa, korjaamista, kunnossapitoa tai poistamista käytöstä.  

Luonnollisissa kylmäaineissa on huomioitava myös se, että ne ovat syttyviä. Ne voivat olla myös myrkyllisiä, esimerkiksi ammoniakki. 

Kierrätystä ja regenerointia 

Uuden F-kaasuasetuksen mukaan jäsenvaltioiden täytyy edistää kylmäaineiden talteenottoa, kierrätystä, regenerointia ja hävittämistä. Kierrätettyjen ja regeneroitujen aineiden markkina tulee siis oletettavasti kasvamaan. 
 
Regeneroinnissa kaasusta tehdään uudenveroista ja kierrättämisessä se puhdistetaan. Kierrätettyjä kaasuja saa käyttää saman tyyppisissä laitteissa saman yrityksen toimesta: kaasu otetaan laitteesta, puhdistetaan ja laitetaan takaisin. Regeneroinnissa taas tehdään uudenveroista. Regeneroitua kaasua saa käyttää muuallakin kuin saman yrityksen sisällä.  

Asetuksen huoltokiellot on huomioitava kierrätyksessä ja regeneroinnissa. Vanhasta asetuksesta pysyi määräys siitä, ettei erittäin korkean GWP:n kaasuilla saa enää huoltaa jäähdytyslaitteita, joissa F-kaasuja on enemmän kuin 40 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Sama kielto kuitenkin laajenee vuonna 2025 koskemaan kaikkia jäähdytyslaitteita.  
 
– Poikkeuksena kierrätettyjä ja regeneroituja kylmäaineita saa käyttää vuoteen 2029 asti. Eli niihin ei voi vain tuoda neitseellisiä aineita. Vuonna 2026 kielto laajenee ilmastointiin ja lämpöpumppuihin. Ja vuonna 2032 kiinteisiin jäähdytyslaitteisiin, mutta sitten GWP on jo alempi ja regeneroitujen ja kierrätettyjen kylmäaineiden käyttö sallittua. Korkean GWP:n kierrätettyjä ja regeneroituja kylmäaineita saa käyttää ilmastointilaitteissa ja lämpöpumpuissa vuoden 2031 loppuun saakka. 

Lue lisää

Katso kaikki