Kodeissa on liian vähän palovaroittimia

Suomalaisissa kodeissa on liian vähän palovaroittimia, ja katossa olevat palovaroittimetkaan eivät välttämättä toimi.

Voimassa olevien säädösten mukaan vastuu palovaroittimien toimintakunnosta on selvä. Asukas vastaa palovaroittimista, jos asunnossa on paristolla toimivat palovaroittimet.

Jos rakennus on niin uusi, että vaaditaan sähköverkkoon kytketyt varoittimet, tilanne on hankalampi. Sähköverkkoon kytketyt varoittimet ovat kiinteitä sähköasennuksia.

Palovaroitin on sähkölaite, joka on syytä vaihtaa uuteen 5–10 vuoden välein. Se vaatii testaamisen ja paristonvaihdon säännöllisesti.

Vastuuta palovaroittimien toimintakunnosta olisikin syytä laajentaa. 1.12. vietetään Pohjoismaista palovaroitinpäivää.

Yhtiömuotoisessa asumisessa toimivuudesta vastaa taloyhtiö pariston testaamista lukuun ottamatta. Omakotitaloissa omistaja kantaa vastuun, vaikka ei saa itse tehdä varoittimille sellaisia toimenpiteitä, joiden tekemiseen vaaditaan sähköurakoitsija.

Kyselytutkimusten mukaan jopa yli 95 prosenttia suomalaisista väittää, että kotona on riittävä määrä toimivia palovaroittimia. Pelastustoimen tulipalotilastot väittävät toista.

Vain 38 prosentissa niistä asunnoista, joihin on jouduttu sammutustehtäviin, on ollut toimiva palovaroitin. Kodeissa on toimivia palovaroittimia liian vähän. Tilanteeseen on muutama selkeä syy.

”On mahdollista, että palovaroittimia ei ole lainkaan. Palovaroittimista saattaa paristo olla tyhjentynyt tai itse palovaroitin saattaa olla niin vanha, että se ei enää toimi”, kertoo ylitarkastaja Karoliina Meurman Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta Tukesista.

”Palovaroittimien pitäisi uusia kerran 5–10 vuodessa. Tekniikka vanhenee ja varoittimeen kertyy pölyä ja rasvaa, jotka estävät sen toiminnan, vaikka paristo olisikin kunnossa,”

Palovaroitin pelastaa ajoissa

Palovaroittimen tarkoitus on havahduttaa asukkaat ajoissa pelastautumaan ja ehkä jopa sammuttamaan palonalku. Tämän tästä saa uutisista lukea, että palovaroitin on herättänyt nukkuvan perheen, joka on pelastautunut. Toimivat palovaroittimet siis pelastavat ihmishenkiä.

”Jos tuli pääsee valloilleen, savu- ja vesivahinkoja tulee helposti myös muihin asuntoihin ja porraskäytävään. Henkisiäkin vaurioita tulee”, muistuttaa erityisasiantuntia Ira Pasi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä SPEKistä. ”Jos palovaroitin toimii ja tuli saadaan sammutettua alkuunsa ja ihmisetkin pelastettua, päästään paljon vähemmällä.”

Näyttää siltä, että tämänhetkiset käytännöt palovaroittimien toiminnan ylläpidosta eivät ole riittävät. Taloyhtiön hallituksen rooli on merkittävä kiinteistön turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Vastuuta voisi laajentaa myös palovaroittimiin.

”Pelastuslain uudistaminen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kehittää asumisen turvallisuutta. Taloyhtiöissä asukkaiden ja taloyhtiöiden vuorovaikutusta tulee lisätä”, Ira Pasi sanoo.

”Ihan tavallisessa suomalaisessa kodissa olisi hyvä olla vaikkapa 3–4 toimivaa palovaroitinta. Minkä tavallisen perheen talous kaatuu tuollaiseen satsaukseen? Tai minkä taloyhtiön talous kaatuu samaan satsaukseen –kun palovaroittimien hinta peritään asukkailta vastikkeissa tai vuokrassa?”

Palovaroittimet ovat yksi meneillään olevan Paloturvallisuusviikon keskeisistä aiheista. Pohjoismaista Palovaroitinpäivää vietetään 1.12.

Paloturvallisuusviikko

Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä sisäministeriön, Suomen Palopäällystöliiton, Nuohousalan Keskusliiton, Finanssialan sekä pelastuslaitosten, pelastusliittojen ja palokuntien kanssa. Mukana ovat myös Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Omakotiliitto sekä Ehyt ry. Paloturvallisuusviikon rahoittaa palosuojelurahasto, ja Päivä Paloasemalla -tapahtumien yritysyhteistyökumppanina on LähiTapiola.