Kiven sisässä
Mikkelin vanhassa vankilassa on lusittu 1800-luvun olosuhteissa aina tähän päivään saakka. Hyvästi paljut, tervetuloa uuteen moderniin vankilaan.
Ennen 1880-lukua ei Suomessa ollut kovasti tarvetta vankiloille, sillä vankilassa istuttiin vain odottamassa joko sakko- tai kuolemantuomiota. Noin vuonna 1843 valmistuneelle Mikkelin vankilalle alkoi olla käyttöä, kun maahan saatiin vankeinhoitolaitos vuonna 1881.
”Ensin vankila oli yhdensuuntainen. Vuonna 1890 rakennuksesta tehtiin ristinmuotoinen ja tähän lisättiin yksi kerros. Voi laajennuksia olla muitakin, mutta digitaaliset asiakirjat aikakaudelta ovat puutteellisia”, veistelee vankilan johtaja Eva Vesanen.
Tämän jälkeen muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta ei juuri mitään uutta ole meneillään olevaa suurhanketta ennen tapahtunut. Vankilassa on tähän saakka ollut vain paljusellejä. Vettä ei tullut ja tarpeet tehtiin paljuun, jota säilytettiin seinään upotetussa kolossa.
”Kolme vuotta sitten vankilan päiväjärjestykseen kuului, että paljut tyhjennettiin aamulla. Illalla viimeisenä oli lämpimän veden jakelu”, Vesanen kertoo.
Jatkossa täällä tuomiotaan istuvat vangit saavat kukin oman WC:n. Kolmesta sellistä tulee kaksi ja niiden väliin jäävästä sellistä tehdään vessat kumpaankin.
Elokuvista tuttuja teräksisiä pönttöjä tänne ei tule. Vankila on vangin koti joskus pitkänkin aikaa, eikä hänen ole järkevää tuhota omaa vessaansa. Seuraavan hädän yllättäessä takuulla harmittaa. Siksi täällä pärjätään aivan tavallisilla vesikalusteilla – pienin säädöin.
LVI-työnjohtaja Antti Salmela Suomen Talotekniikka Mikkeli Oy:sta kertoo, että kannakoinneilla ja asennuksilla on varmistettu, ettei jemmapaikkoja ole tarjolla, esineet ja laitteet pysyvät tukevasti paikoillaan, eikä niitä voi rikkoa.
Kovan rahan yksiöitä
Nyt yli 170 vuotta vanhassa Mikkelin vankilassa on meneillään kiivain sisäasennusvaihe. Tässä valtionhotellissa yhden huoneen neliöhinta ylittää reippaasti mitä ylellisimmän hotellin tason.
Joka paikkaan risteilevät kaapelit varmistavat esimerkiksi, että tieto liikkuu ja ovet aukeavat talossa kontrolloidusti. Hankkeen päätoteuttajan Ramboll CM Oy:n työmaapäällikkö Petri Hänninen kertoo, että vankilaan on tulossa valtava määrä järjestelmiä. Nykyaikainen sairaala tarvitsee vain kolmanneksen kaapelia modernisoitavaan vankilaan verrattuna.
Innovatiivinen asenne on ollut kaiken perusedellytys. Suuret holvatut rakenteet ovat tarjonneet kuperia ja koveria pintoja. Seinien paksuudet ovat vaihdelleen 60 sentistä pariin metriin. Kun poralla mentiin seinästä läpi, ei koskaan voitu tietää, mistä terä tulisi ulos.
Koviksi poltetut tiilet nöyryyttivät timanttiteriä. Tilliseiniin ei voitu käyttää mitään lyötäviä ankkureita, koska tiilet olisivat voineet haljeta. Paksuissa rappaus- ja tasoitekerroksissa tavalliset proput eivät pitäneet, minä takia kannakkeet jouduttiin suurelta osin injektoimaan rakenteisiin.
Läpimenoja on riittänyt: sprinklereille, putkille, ilmanvaihdolle ja sähköille on pitänyt löytää mahdollisimman järkevät reitit. Vanhojen tilojen ahtaus on myös ollut haaste. Kun samassa kuilussa kulkee paljon talotekniikka, on paikoitellen jouduttu etsimään vaihtoehtoisia reittejä.
”Hormeja menee ristiin rastiin ja läpivientejä on joka suuntaan. Pölynhallinta on ollut täällä ihan pirunmoinen haaste”, Salmela tuumaa.
”Vaatimustaso iv-töissä oli puhtausluokka P1, ja sitä on varjeltu kuin silmäterää. Ongelmista huolimatta se on pystytty toteuttamaan” kertoo kiinteistön omistavan Senaatti-kiinteistöt Oy:n rakennuttajapäällikkö Heikki Rautio.
Tupakkaa palaa
Aiemmin vankilassa on ollut vain painovoimainen ilmanvaihto.
”Ilmastoinnin puuttuessa tupakansavu on ollut melkoinen. Tupakointi on perinteisesti ollut vankilassa rajoittamaton oikeus ja keskeinen vapaan tahdon ilmaus”, kertoo Vesanen.
Vesasen arvion mukaan kaikki vangit tupakoivat.
”Lain mukaan pitää olla tarjota savuton selli sellaiselle, joka sitä kysyy. Koskaan ei ole kukaan kysynyt.”
”Mitoitusteknisesti tupakansavu on määrännyt ilmanvaihtokoneille omat vaatimukset. Normaalirakennukseen tätä ei voi verrata, tämä on paljon vaativampi”, Hänninen sanoo.
Salmelan mukaan kriittisin tekijä on saada riittävä ilmanvaihto haittaolosuhteisiin nähden. Nyt ei tuijoteta pinta-alaa ja asukasmäärää.
Ilmanvaihdon pitää olla huollettavissa ja säädettävissä.
”Vankimäärä on voinut historian aikana isostikin vaihdella. Tässä varaudutaan siihen, että täällä voi olla jopa tupla-asutusta”, Vesanen kertoo.
Kun vankilan remontti on valmis, siellä kelpaa hengittää – ja kessutella. Jatkossa rakennusta palvelee joukko keskuskoneita ja useampi tulo-poistokone. Kussakin sellissä on oma tulo- ja poistoilmanvaihto. Savu ei leijaile sellistä toiseen, sillä niissä on omat savunestopellit.
”Palopeltien määrä yllättää. Sellejä on 54. Pelkästään niihin meneviä palopeltejä on 108. Jos miettii perinteistä rakentamista, täällä on nelin–viisinkertainen määrä palopeltejä”, Salmela sanoo.
Tuli aina läsnä
Vesanen kertoo, että tupakointi tuo mukanaan muitakin ongelmia. Kun tulentekoväline on aina taskussa, on palojen aikaansaaminen huomattavan helppoa.
Täällä on varauduttava siihen, että asukas sytyttää sellinsä tahallaan tuleen. Eikä ole suinkaan itsestään selvää, että hän haluaa pelastautua. Siksi on tärkeää, että palo saadaan nopeasti rajattua ja mahdolliset piiloutumis- ja telkeytymisyritykset estettyä.
Sprinklerjärjestelmän sabotoiminen on tehty mahdottomaksi. Varmuuskertoimet on nostettu tasolle, jossa ilkivaltaa janoava asukas joutuu todella paiskimaan töitä saadakseen järjestelmän laukeamaan edes osittain. Ja vaikka sprinklerit käynnistyisivät todellisen tai lavastetun tulipalon seurauksena, on vesivahinkojen synty estetty.
Vankiloissa aivan kaikki pitää saada lukkojen taakse. Tämä koskee myös savunpoistoluukkuja, olivatpa ne missä tilassa tahansa.
Vanhaa vaalien
Vankila on julkisivultaan suojeltu. Rakennuksessa arvokasta ovat myös sisänäkymät, kuten aulakäytävät ja katot.
”Oli vahva toive, että ne pitäisi säilyttää. Ja niin tässä on tehty. Kaikki tekniikka pannaan piiloon”, Rautio kertoo.
Vanha rakenne on kestänyt aikaa hienosti. Kaikki mahdolliset sisäilmahaittatekijät tutkittiin, eikä mitään vakavaa ongelmaa löytynyt. Työmaa polkaistiin käyntiin maarakennustöillä tammikuussa 2014. Tulevat asukkaat muuttavat minikoteihinsa syksyllä 2015.
Hänninen sanoo, että ennen vankien tuloa kaikki testataan viimeistä piirtoa myöten. Täällä ei odotella asukaspalautetta. Järjestelmien on kerta kaikkiaan pelattava.
Vaikka Senaatti-kiinteistöjen strategiaan kuuluu tehdä rakennuksistaan esteettömiä, esteiden olemassaolo uhkuu joka paikasta. Vankilan toimintaperiaatteisiin kuuluu olennaisesti muodostaa mahdollisimman paljon esteitä, jotta asukkaat eivät poistu rakennuksesta omia aikojaan.
Mutta nykyään vankilassakin voi asua ja työskennellä myös liikunta, näkö- tai kuulorajoitteisena. Nyt vankilassa on myös hissi, joka saatiin mahdutettua vanhan vankilan ja sen taakse muutama vuosi sitten nousseen uudisvankilan väliin.
Aikaansa edellä
Aikanaan vankila oli Mikkelin ensimmäinen kiinteistö, jossa oli keskuslämmitys: savukeskuslämmitysjärjestelmä.
”Tämän vankilan pohjakuvat olivat modernin vankilan mallina Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Tämä vankila näytti mallia koko Euroopalle”, Vesanen kertoo.
”Savukanavat ovat kulkeneet seinissä ja lattiarakenteissa. Alhaalla on ollut seitsemän tulisijaa. Savu on osattu ohjata juuri oikeaan paikkaan. Kyllä se fiksu kaveri on ollut, joka aikanaan on ajatellut, miten savu saadaan kiertämään pitkiä matkoja holveissa, milloin mihinkin suuntaan”, Hänninen kehuu.
Tuhansien koivuklapimottien jäljiltä holvit olivat mustia, mutta eivät millään tavoin tukkoisia. Karkuun yrittäjien ruumiita niistä ei löydetty, yhden epäonnisen pulun jäännökset kylläkin.
Vankila on ollut jo pitkään kunnallisen kaukolämmön asiakas ja jatkaa samalla polulla. Jatkossa lämpö tulee vanhaan vankilaan uudisrakennuksen lämmönjakohuoneen kautta.
Bosessa energiatehokkaasti
”Täällä on kohtuullisen pieni lämmitysenergian kulutus, jos vertaa vastaaviin vankiloihin, joita on toteutettu viime aikoina. Lämmönkulutuksen tavoite on 55 kWh kuutiota kohti. Nyt suunnittelija on laskenut, että täällä toteutuu 38 kWh kuutiota kohden”, Rautio kertoo.
LVI-suunnittelusta vastasi Niina Erkkilä Granlund Oy:sta.
”Vankilaan tulee täysin lämmöntalteenotolla varustetut tulo- ja poistoilmanvaihtokoneet, joilla parannetaan energiatehokkuutta. Osa tiloista varustetaan tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla. Tilan ilmamäärää muutetaan tarpeen mukaan, jolloin energiaa säästyy”, Erkkilä listaa.
Salmela korostaa automaation roolia.
”Kaikki koneet, joita tänne tulee, on kytketty automatiikkaan. Mitään vakionopeuksia ei ole puhaltimille. Jokainen pienikin puhallin tulee mukaan automatiikkaan osaksi kokonaisuutta ja sitä voidaan valvomosta pyörittää halutuilla kierroksilla.”
Ensitreffit alttarilla
Vankilatyömaan osapuolet kertovat, että urakkamuoto oli hankkeessa uusi, poikkeuksellinen ja vaativa. Senaatti-kiinteistöt osti hanketta varten projektinjohtopalvelut Ramboll CM Oy:lta. Ramboll CM ei suinkaan ole hankkeen pääurakoitsija, vaan päätoteuttaja, jonka tehtäviin ovat kuuluneet esimerkiksi hankinnat, työturvallisuus- ja suojeluasiat ja verottajan vaatimukset.
”Jokainen urakoitsija on oma pääurakoitsijansa. Meillä ei ole työnjohtovelvoitetta, vaan ohjausvelvoite. Tämmöistä ei ole näin yleisellä hanketasolla viety vielä missään läpi. Ihmisen on vaikea ymmärtää, että pääurakoitsija puuttuu”, Hänninen sanoo.
Yhden projektinjohtourakan nähneenä Salmela ei pidä urakkamuodon perusajatusta huonona, mutta tälle työmaalle olisi kaivattu yksinkertaisempaa kaavaa.
Ahdas korkein muurein reunustettu sisäpiha on tarjonnut haastetta työmaalogistiikalle ja –valvonnalle.
”Tämä on niin monimuotoinen projekti. Työmaalla on ollut lukumääräisesti paljon asentajia. Töiden ja tekemisen yhteensovittaminen on ollut iso haaste.”
Kokonaisuudessaan hanke on muodostunut lähes 40 urakasta. Hänninen kertoo, että urakoiden rajapintoja on piisannut ja jokaisella ihmisellä on ollut omat näkemyksensä asioista. Oman höysteensä soppaan ovat tuoneet Rikosseuraamuslaitos, kiinteistön omistaja, rakennusvalvontaviranomaiset sekä Museovirasto. Sosiaaliselle pelisilmälle on riittänyt kysyntää.
Vankilan työmaa
Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy
LVIA-suunnittelu: Granlund Oy
LVI-urakointi: Suomen Talotekniikka Mikkeli Oy
Rakennusautomaatio urakointi: Fidelix Oy
Sprinklersuunnittelu: Granlund Oy
Sprinklerurakointi: TeollisuusSepät Oy
Sähkösuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy
Sähköurakointi: Sioma Oy
Tele- ja turvasuunnittelu: Yhtyneet Insinöörit Oy
Turvaurakointi: Stanley Security Oy
Paloilmoitinjärjestelmän urakointi: Siemens Osakeyhtiö
teksti ja kuvat MINNA KÄRKKÄINEN
