Kiinteistöt vastaavat hulevesiensä hallinnasta
Hulevesiä koskeva lainsäädäntö muuttui merkittävästi vajaat kaksi vuotta sitten. Vastuu hulevesien hallinnasta kuuluu nyt asemakaava-alueilla kunnalle, mutta lähtökohtaisesti kiinteistöt vastaavat tontillaan muodostuvan huleveden hallinnasta.
Hulevesien hallintaan liittyvät uudistukset ovat olleet ajankohtaisia lähes kaikissa kunnissa, kun toissa syksynä uudistuneet maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vesihuoltolaki muuttivat hulevesiä koskevat vastuut ja sääntelyn.
”Hulevesien viemäröinti ei ole enää osa vesihuoltoa. Hulevesien hallinnasta määrätään nyt maankäyttö- ja rakennuslaissa, sillä tärkein keino vaikuttaa on maankäyttö ja kaavoitus”, toteaa tuoteryhmäpäällikkö Teemu Salminen Uponorilta.
Vastuu hulevesien hallinnasta kuuluu asemakaava-alueilla kunnalle. Lähtökohtaisesti jokainen kiinteistö kuitenkin vastaa tontillaan muodostuvan huleveden hallinnasta. Kiinteistön on myös liityttävä joko kunnan hulevesijärjestelmään tai vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin.
Erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta huomauttaa, että lakiuudistuksen tavoitteena on hulevesien kokonaisvaltainen hallinta.
”Tähän kuuluvat sekä kiinteistöjen laitteistot että kunnan hulevesijärjestelmä eli hulevesiputkistojen lisäksi muutkin hulevesirakenteet kuten avo-ojat, kosteikot ja erilaiset viheralueet. Useimmissa kunnissa hulevesien hallinnan järjestäminen on vielä mietinnässä, mutta asiat etenevät kaikkialla”, Innala sanoo.
Kunnissa on päätettävä muun muassa kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen vastuunjako ja määrättävä toimielin, joka valvoo ja ohjaa hulevesiasioiden järjestämistä kunnassa.
Hulevedet haltuun jo niiden syntypaikalla
”Hulevesien hallinta jo niiden syntypaikalla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, sillä rakennetun ja vettä läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa jatkuvasti ja säiden ääri-ilmiöt kuten rankkasateet toistuvat yhä useammin. Nykyiset hulevesiverkostot eivät enää riitä”, Teemu Salminen toteaa.
Putkiverkostojen rinnalla toimivat tehdasvalmisteiset imeytys- ja viivytysratkaisut ovat tehokas tapa hallita hulevedet tontilla.
”Jokaiselle tontille löytyy varmasti sopivin ratkaisu. Esimerkiksi helposti asennettavat hulevesikasetit ovat joustava ja kokonaistaloudellinen ratkaisu hulevesien imeyttämiseen ja viivyttämiseen suurissakin kohteissa. Hulevesitunneli puolestaan on erityisesti pieniin kohteisiin kuten omakotitaloihin suunniteltu kustannustehokas imeytys- ja viivytysratkaisu. Räätälöitävillä ratkaisuilla hulevesijärjestelmän rakentaminen onnistuu vaativiinkin kohteisiin.”
Tampereella hulevesien viivytyksestä määrätään asemakaavassa
Tampereen kaupunki on ensimmäisten joukossa Suomessa edellyttänyt uusilla asemakaava-alueilla hulevesien viivyttämistä tonteilla ennen kuin ne johdetaan kaupungin hulevesiverkostoon.
Kantakaupungin alueella kiinteistökohtaista viivytystä saatetaan edellyttää myös täydennysrakentamisen yhteydessä.
”Kun hulevesien hallinta otetaan huomioon jo kaavoituksessa, asiaan voidaan vaikuttaa selkeästi ja tehokkaasti. Kaupungin hulevesiviemäreiden kapasiteetti on ilman muita ratkaisuja riittämätön”, toteaa LVI-tarkastusinsinööri Juha Brunnila Tampereen rakennusvalvonnasta.
Kaupungin ohjeistuksena on ollut, että sadan neliön tonttipinta-alaa kohden hulevesille on rakennettava kuution verran viivytystilavuutta.
Pientalotonteilla viivytysratkaisuna ovat pääsääntöisesti olleet hulevesisäiliöt.
”Kerrostalo- ja rivitalotonteille on rakennettu myös maarakenteisia viivytysviherkenttiä. Suosittelemme kiinteistöille kuitenkin tehdasvalmisteisia viivytysratkaisuja eli säiliöitä, kasetteja ja tunneleita, sillä järjestelmän pitäisi olla helposti huollettavissa ja hoidettavissa. Tämä on ehdottomasti kiinteistön omistajan etu, sillä järjestelmä on kiinteistön vastuulla”, Brunnila sanoo.
Vaikka monien muiden kuntien tavoin Tampereellakin riittää vielä pohdittavaa muun muassa kaupungin ja vesilaitoksen välisessä yhteistyössä, on Brunnila tyytyväinen siihen, miten hulevesiasiat on jo nyt saatu jalkautettua käytäntöön.
