Kiinteistökauppaa on tehty tänä vuonna 1,2 miljardilla
KTI Kiinteistötieto Oy:n markkinakatsauksen sekä huhtikuussa tehdyn RAKLI-KTI -toimitilabarometrikyselyn perusteella talouden epävarmuus hyydyttää kiinteistömarkkinoiden kaikkia osa-alueita. Kiinteistökauppojen määrä pysyttelee pohjalukemissa, toimitilojen vuokraaminen on vaikeaa ja rakentaminen hiipuu. Barometriin vastasi 68 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.
Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppojen kokonaisvolyymi jäi 1,2 miljardiin euroon. Tämä on kutakuinkin sama taso kuin toistaiseksi hiljaisimpana kiinteistökauppavuonna 2009. Vaikka lokakuun viimeisinä päivinä julkistettiin useampiakin kauppoja, ollaan lokakuun lopun tilanteessa vielä nelisensataa miljoonaa euroa vuoden 2009 tasosta jäljessä. Isojakin kiinteistökauppoja on asiantuntijoiden mukaan valmisteilla, mutta nähtäväksi jää, riittääkö loppukiri nostamaan volyymiä edes viime vuosina nähdylle tasolle.
Hiljaisten markkinoiden aktiivisimpia toimijoita ovat olleet uudet ja uudehkot kiinteistörahastot. Uusia rahastoja on kuluvana vuonna perustettu jo kymmenkunta. Yhä useampi pankki ja varainhoitaja on ottanut kiinteistörahastot sijoitustuotevalikoimiinsa, ja tätä kautta avautuu uusia kiinteistösijoitusmahdollisuuksia myös yksityishenkilöille.
Toimisto- ja liikekiinteistöt ovat perinteisesti olleet ammattimaisten kiinteistösijoittajien sijoitustoiminnan ytimessä. Tämän vuoden kiinteistökaupoissa tämä asetelma on kuitenkin muuttunut ratkaisevasti, kun asuin- ja hoivakiinteistöt ovat kasvattaneet suosiotaan sijoitusmarkkinoilla. Niiden yhteenlaskettu osuus nousi yli 40 prosenttiin kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen kokonaiskauppavolyymistä. Asuin- ja hoivakiinteistöt ovat etenkin uusien kiinteistörahastojen kiinnostuksen kohteena.
Kiinteistösijoittajien nettotuottovaatimus Helsingin keskustan toimistokiinteistöille on RAKLI-KTI toimitilabarometrin mukaan nyt noin 5,4 prosenttia, mikä on jopa hieman alempi taso kuin viime keväänä. Kaikilla muilla alueilla tuottovaateet ovat hienoisessa nousussa, mikä kuvastaa sijoittajien huomion kohdistumista edelleen lähinnä vähäriskisiin ja vakaatuottoisiin kiinteistöihin. Helsingin keskustan ja muiden kaupunkien tuottovaade-ero on vuoden 2007 jälkeen kasvanut noin 0,5 prosenttiyksiköllä.
Tyhjän tilan määrä on viimeisen puolen vuoden aikana kasvanut kaikissa toimitilatyypeissä. Jo pitkään korkeana pysytellyt toimistotilojen vajaakäyttö on etenkin pääkaupunkiseudulla jatkanut kasvuaan. Surkein tilanne on Espoossa, jossa suurten sijoittajien omistamasta toimistokannasta vain noin 75 prosenttia on vuokrattuna. Uusien vuokrasopimusten vuokratasot ovat kuitenkin useimmilla alueilla pysyneet vakaina tai jopa nousseet hienoisesti. Helsingin keskustassa KTI:n toimistovuokraindeksi nousi 1,4 prosentilla kuluneen puolen vuoden aikana. Keskustassa myös käyttöaste pysyttelee kohtuullisen korkeana, joskin tyhjän tilan määrä on myös aivan ydinkeskustassa lisääntynyt hienoisesti.
Viime vuosien kehityksestä poiketen tyhjän tilan määrä on nyt kasvanut myös liiketilamarkkinoilla. Kuluttajien ostovoiman väheneminen ja heikentynyt luottamus vähentää etenkin kalliimpien tavaroiden kysyntää, mikä näkyy myös liiketilojen kysynnässä. Rakenteellisia haasteita liiketilamarkkinoille aiheuttaa nettikaupan nopea kasvu. Myös teollisuus- ja logistiikkakiinteistöjen käyttöaste on heikentynyt viime kuukausien aikana.
Vuokra- ja sijoituskysynnän hiipuminen on tyrehdyttänyt toimitilarakentamisen. Merkittäviä uusia toimistorakennushankkeita on pääkaupunkiseudulla aloitettu kuluvana vuonna vain kaksi: OP-Pohjolan ja Amer Sportsin pääkonttorihankkeet Vallilassa. Muut keskeneräiset toimistorakennukset löytyvät keskustasta Töölönlahdelta, Ison Omenan kupeesta Matinkylästä sekä Aviapoliksen alueelta. Uusia aloituksia ei näiden valmistuttua nähtäne ennen kuin kysyntä piristyy.
