Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallintaan uusia keinoja
Pelkästään vuonna 2012 vakuutusyhtiöt korvasivat vuotovahinkoja 157 miljoonalla eurolla. Tuoreen raportin tieto auttaa ymmärtämään vesijärjestelmän toimintaa sekä havaitsemaan ongelmien oireet.
Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallintaa pohtinut työryhmä esittää ratkaisuja järjestelmien turvallisuuden parantamiseksi. Ehdotukset liittyvät tuotteiden kelpoisuuden testaamiseen, rakennusvalvonnan toimintaan, LVI-töiden tekijöiden pätevyysvaatimuksiin sekä talousveden syövyttävyyden mittaamiseen ja raja-arvoihin.
Loppuraportti tarjoaa käytännön riskienhallintatyökaluja taloyhtiöille. Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta on osa sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittua Talousveden turvallisuuden toimenpideohjelmaa.
Vakuutusyhtiöt korvasivat noin 157 miljoonalla eurolla vuotovahinkoja vuonna 2012. Vuotovahinkojen lisäksi kysymykseen voivat tulla myös kemiallinen tai mikrobiologinen saastuminen sekä haju-, maku- ja värihaitat. Ongelmat voivat syntyä pitkän aikavälin kuluessa tai ne voivat olla äkillisiä. Talousveteen liittyvien terveysongelmien riskiryhmää ovat pienet lapset ja vanhukset.
Hankkeella parannetaan kiinteistöjen vesijärjestelmistä vastaavien tahojen tietoisuutta vesijärjestelmien riskeistä ja niiden hallintakeinoista. Sen avulla halutaan edistää talousveden turvallisuutta ja järjestelmien toimivuutta sekä kestävyyttä.
Raportin suositukset on suunnattu sekä viranomaisille että kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, LVI- ja huoltoyrityksille sekä isännöitsijöille.
”Raportin liiteosassa annetaan käytännön ohjeita ja työkaluja asukkaille, omistajille ja huoltoyhtiöille vesijärjestelmän riskien hallitsemiseksi ja ongelmien havaitsemiseksi. Osaa raportin materiaalista voi käyttää apuna esimerkiksi kiinteistön huoltokirjan laadinnassa”, sanoo kehityspäällikkö Jari Virta Kiinteistöliitosta.
Jari Virta painottaa, että kiinteistöissä toimivien ihmisten oma aktiivisuus, vesijärjestelmän toiminnan seuranta ja ajoissa tehdyt korjaukset ovat tehokkain vesijärjestelmän riskienhallintakeino. Ennakoivat kunnostus- ja huoltotoimet ovat ylivoimaisesti halvempia kuin korjaaminen vahinkojen jo tapahduttua.
”Raportin tieto auttaa ymmärtämään vesijärjestelmän toimintaa sekä havaitsemaan ongelmien oireet. Se myös kertoo, miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia. Huoltotoimenpiteiden tarkastuslista helpottaa ongelmien ennakointia ja torjumista”, Virta sanoo.
Raportin suositusten mukaan rakennusvalvonnalla tulisi olla oikeus nimetä LVI-valvoja työmaalle. Rakennusvalvonnan käytännöt esimerkiksi pätevyyksien määrittämisessä ja lupakäytännöissä tulisi yhtenäistää eri kunnissa. Lisäksi rakennusvalvonnan ja kunnan terveysviranomaisten yhteistyötä olisi tiivistettävä.
Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen asentajille esitetään pätevyysvaatimuksia. Ammattikoulutukseen halutaan riittävästi asentamisen hygieniaan liittyvää tietoa. Vesilaitoksien osaamistestausta, niin sanottua Vesityökorttia, pidetään harkinnan arvoisena mallina myös muuhun asennustoimintaan. Veden syövyttävyydelle, alkaliteetille ja kovuudelle tulisi asettaa selkeät suositukset tai vaatimukset.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen toteutti Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER yhdessä alan toimijoista kootun ohjausryhmän kanssa.
