Kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuusrapotti: Kansainvälisen toiminnan arvo ylittää suomalaisen rakennustuotannon
Kiinteistö- ja rakennusalan tuoreesta visioraportista ilmenee, että Suomessa rakennusteollisuuden kansainvälisen toiminnan ennakoidaan nousevan vuoteen 2013 mennessä lähes 20 miljardiin euroon. Jos näin käy, kansainvälisen toiminnan arvo olisi vajaan 10 vuoden kuluttua suurempi kuin koko rakennustuotannon arvo tällä hetkellä Suomessa. Raportti julkistettiin Kiinteistö- ja rakennusforum 2006 -tapahtumassa Finlandia-talossa.
– Kansainvälistyminen vaikuttaa merkittävästi myös puhtaasti paikallisten toimijoiden arkeen. Menestyäkseen myös pienten ja keskisuurten yritysten on otettava osaa kansainvälisiin liiketoimintaverkostoihin, totesi kiinteistö- ja rakennusalan Visio 2010:n puheenjohtaja, Lohja Rudus Oy Ab:n toimitusjohtaja Lauri Ratia.
Ulkomaisten sijoitusten osuus suurimmista kiinteistökaupoista jo nyt yli puolet
Erityisen merkillepantavaa on se, että kiinteistösijoittamisen kansainvälistymiselle asetettu visio on saavutettu jo nyt eli ulkomaisten kiinteistösijoitusten osuus suurimmista kiinteistökaupoista on jo nyt yli puolet. Vain kaksi vuotta sitten kiinteistösijoittamisen visiossa uskottiin, että tämä saavutettaisiin vasta vuonna 2010.
Suomen kannalta on tärkeää, että kansainväliset yritykset antavat riittävästi vastuuta kansainvälisestä liiketoiminnastaan ja tuotekehityksestään Suomessa olevien yritystensä, yksiköidensä ja kumppaneidensa hoidettaviksi. Lisäksi suomalaista osaamista on saatava vietyä konsernin sisällä ja välityksellä muihin maihin.
Kiihtyneen kansainvälistymisen lisäksi on palvelunäkökulma lyönyt itsensä läpi koko yhteiskunnassa parin viime vuoden aikana. Palveluidenosuus bruttokansantuotteesta on noussut 70 prosenttiin. Viimeisen 10 vuoden aikana Suomesta on hävinnyt 140 000 teollista työpaikkaa, mutta palveluihin on tullut lisää 160 000.
Tieto on sähkön tapainen raaka-aine
Globaali muutostrendi on myös tiedonhallinnan nousu yhä tärkeämmäksi menestystekijäksi digitalisoituvassa maailmassa. Toisin kuin 2000-luvun alussa uskottiin, tieto- ja viestintäteknologia ei ole tässä kehityksessä niinkään veturi, vaan työkalu- ja palveluväline. – Tieto on nykytaloudessa sähkön tapainen raaka-aine, jonka jalostusmahdollisuudet avaavat myös meille innovaatio- ja tuottavuuspotentiaalia, Ratia korosti.
Keskeinen haaste on ymmärtää syvällisemmin ja laajemmin tietotekniikan suomat mahdollisuudet tuloksellisen, verkottuneen liiketoiminnan aikaansaamiseksi.
Energian hinta pakottaa löytämään säästöjä
Energian kallistuessa ekotehokkuus on noussut tärkeäksi vaatimukseksi – säästöt ja päästöt vaikuttavat nyt samaan suuntaan.Energia- ja ekotehokkuuden merkitys on aivan viime kuukausina korostunut entisestään. Energian merkittävä kallistuminen kiirehtii tarvetta löytää kiinteistöjen elinkaarikustannuksia alentavia, ympäristöä säästäviä ratkaisuja, palvelukonsepteja ja uusia liiketoimintamuotoja.
EU:n energiatehokkuusdirektiivin soveltaminen pakottaa kiinteistö- ja rakennusalan löytämään yhteisen näkemyksen energiatehokkuuden kehittämisen keinoista. Valtiovallan energiapoliittisten linjausten mukaisesti alan on panostettava uusiutuvien energialähteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen.
