Käyttäjät odottavat ymmärrystä: LVI-alakin sitotuu palveluverkostoihin
Talotekniikka on merkittävä osa kiinteistön investointi- ja käyttökustannuksia. Nykyään ostetaan entistä enemmän elinkaaritaloudellisuutta, häiriöttömyyttä, turvallisuutta ja ennen kaikkea hyvää työ-, asiointi- tai asuinympäristöä. Automaatio on tässä tärkeässä roolissa.
Tilojen käyttö ja omistus etääntyvät kasvavassa määrin. Mittava osa toimitiloistamme on jo ulkomaisessa omistuksessa. Kotimaisetkin omistajat miettivät yhä useammin kiinteistöjään vain salkkutasolla. Olennaista on kassavirta eli mahdollisimman hyvien vuokratuottojen ja mahdollisimman optimoitujen kustannusten erotus ja toisaalta kiinteistön arvon säilyminen. Siihen kokonaisuuteen haetaan lisäarvoja hyvällä automaatiolla ja tavoitteisiin sitoutuneella palveluverkostolla.
Helsingin seurakuntayhtymä omistaa noin 80 kiinteistöä ja 220 rakennusta lähinnä pääkaupungissa. Seurakuntayhtymän kiinteistöorganisaatiolla on vastuullaan kirkkoja, seurakuntataloja, toimistoja, asuntoja, hautausmaita ja sijoituskiinteistöjä. Omaa kiinteistöjen huoltohenkilöstöä ei seurakunnilla enää ole.
Seurakuntayhtymän kiinteistötoimen toiminnan lähtökohdat ovat hämmästyttävän samanlaisia kuin Ovenian, joka on Suomen suurin kiinteistökohdejohtamista myyvä yritys. Ovenialla on hoidossaan tällä hetkellä noin 3000 kiinteistöä ympäri Suomen. Yhtiön asiakkaina on merkittäviä koti- ja ulkomaisia kiinteistönomistajia ja -käyttäjiä. Kutakin kohdetta johdetaan sen omistajan strategiaan pohjautuen.
Lopputulos on avainasemassa
– Kiinteistöjohtajana olen kiinnostunut lopputuloksesta eli hyvistä oloista, saavutetuista säästöistä ja tapahtuneista poikkeamista. Toivon, että muiden muassa suunnittelijat, talotekniikkayritykset ja automaatiotoimittajat pystyisivät yhdessä kanssamme rakentamaan tähän ajatukseen sopivan läpinäkyvän palvelupaketin, jossa on määritelty kuka mistäkin vastaa, määrittelee seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Markku Koskinen.
– Kussakin kohteessa palveluverkoston pitää tietää, mitä käyttäjille on myyty. Siksi sopimuksissamme puhutaan yhä enemmän oloista eikä teknisistä suorituksista. Meitä kiinnostavat esimerkiksi tietyt ilmamäärät, pölytasot ja muut vastaavat asiat, ei ainoastaan se, vaihdetaanko suodattimet kerran, kaksi vai kolme kertaa vuodessa, jatkaa Ovenian asiakkuuspäällikkö Mikko Turunen.
– Nykyisin ostetaan esimerkiksi talotekniikan ylläpitopalveluita liian keskimääräisesti. Se haittaa myös kulujen kohdistamista oikein eri kiinteistöille. Kun huoltokirjojen palvelukuvaukset sekä urakointi- ja huoltosopimukset tehdään tietyille vaatimustasoille, alkavat kiinteistökohtaiset erot korostua. Silloin tuo suodattimien vaihtokaan ei tapahdu kaikkialla samalla aikavälillä, vaan työ tehdään kiinteistöstä riippuen ja silloin, kun se on tarpeellista tehdä, lisää Ovenian ylläpitopalvelujen liiketoimintajohtaja Mikko Salla.
Arto Rautio
Lue lisää tuoreesta Talotekniikka-lehdestä. Tilaa lehti tästä.
