Kaukolämpö vihertyy ja säilyy suosituimpana lämmitysmuotona
Hiilineutraalin kaukolämmön tuotannon osuus nousi vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan jo lähes 36 prosenttiin. VTT:n selvityksen mukaan kaukolämpö on jatkossakin suosituin lämmitysmuoto, uudisrakennusten lämmitysenergian kysynnästä sen arvioidaan kattavan 50 – 75 prosenttia.
”Puun ja muiden biopolttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa nousi vuonna 2015 lähes 33 prosenttiin. Myös teollisuuden ylijäämälämmön ja muiden hukkalämpöjen talteenotto kasvoi vuodesta 2014. Kivihiilen ja maakaasun käyttö väheni merkittävästi, kivihiilen 18 ja maakaasun 14 prosenttia”, ET:n johtaja Jari Kostama sanoo.
Kaukolämmön energialähteenä käytetään enenevässä määrin ylijäämälämpöjä: teollisuuden hukkalämpö sekä savukaasuista ja tietokonesaleista talteen otettavat lämmöt pienentävät tarvittavien polttoaineiden käyttöä ja samalla luonnollisesti myös päästöjä. Lähes kaikissa suomalaisissa taajamissa sijaitsevat kaukolämpöverkot mahdollistavat kustannustehokkaasti hukkalämpöjen hyödyntämisen.
Biopolttoaineiden osuuden lisääntyminen on johtanut myös kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöjen pienenemiseen. Kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 5,1 miljoonaa tonnia, missä on laskua edellisvuoteen verrattuna lähes 15 prosenttia. Keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 156 grammaa tuotettua kilowattituntia kohden.
Kaukolämmön kysyntä oli viime vuonna hieman yli 30 000 GWh, laskua edelliseen vuoteen oli viisi prosenttia. Lasku johtui ennätyslämpimästä vuodesta. Asukkaille lämmin vuosi tarkoitti säästöjä: keskimääräinen kerrostaloasukas säästi vuoden aikana 92 euroa, omakotiasukkaalle säästöä muodostui yli 170 euroa. Säästöt on laskettu Suomen keskimääräisellä kaukolämmön hinnalla.
Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta kasvoi
Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 33,0 TWh. Yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 24,4 TWh. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta nousi noin prosenttiyksiköllä 74 prosenttiin.
Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin sähköä 11,8 TWh. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.
VTT selvitti sekä lämmityksen kysynnän että jäähdytyksen kysynnän nykytilan ja tulevaisuuden näkymiä. Rakennusten lämmitysenergian kulutus ei enää kasva, vaikka rakennuskannan kerrosala kasvaa hieman. Kaukolämmön osuus lämmitysenergian käytöstä voi kuitenkin nousta, koska uudet rakennukset rakennetaan kaupunkeihin ja käytöstä poistuva rakennuskanta sijoittuu haja-asutusalueille.
Vuosina 2010 – 2025 rakennettavien uusien rakennusten ostoenergian tarve (8 000 GWh) sijoittuu kuntiin, missä kaukolämmöllä on merkittävä markkinaosuus. Uudisrakentaminen pyritään sijoittamaan vanhan rakennuskannan sisälle joko täydennysrakentamisena tai alueiden uusiokäyttönä, jolloin ne ovat potentiaalisia kaukolämpökohteita. Uudisrakennusten lämmön kysynnästä arvioidaan 50 – 75 prosenttia katettavan kaukolämmöllä. Siten kaukolämmön kysyntä vuonna 2020 olisi 40 – 42 TWh.
Jäähdytysenergian kysyntää selvitettiin ensimmäisen kerran
Kaukojäähdytyksen kysyntä laski edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttia ollen 181 700 MWh. Lasku johtui kylmästä kesästä, jolloin rakennusten jäähdytystarve oli huomattavasti normaalia pienempi. Kaukojäähdytystä käynnistävillä paikkakunnilla uusien asiakkaiden liittyminen järjestelmään on kuitenkin edelleen kasvattanut jäähdytysenergian myyntiä. Asiakkaiden liittymisteho jatkoi edelleen kasvuaan, tehontarve nousi kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta. Helen Oy on merkittävin jäähdytysenergian myyjä, sen jäähdytysenergian toimitus on lähes 70 prosenttia koko Suomen myynnistä.
Rakennusten jäähdytysenergian kysyntä selvitettiin ensimmäisen kerran Suomessa. Vuonna 2014 jäähdytysenergiaa käytettiin 1,4 TWh. Kaukojäähdytyksen markkinaosuus oli reilut 10 prosenttia. Jäähdytystarpeen ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 1,7 TWh:iin, kaukojäähdytyksen markkinaosuus voisi nousta yli 25 prosenttiin.
