Kaukolämpö on EU:n tulevan lämmitysstrategian keskiössä
Kaukolämpö on ollut Suomen tärkein lämmitystapa jo vuosikymmeniä, mutta Euroopassa sen mahdollisuuksiin ollaan vasta heräämässä. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan EU:n lämmitys- ja jäähdytysstrategiaa.
”Strategialuonnoksessa kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä pidetään kustannustehokkaimpina tapoina edistää energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sekä vähähiilisyyttä kaupunki- ja taajama-alueilla”, sanoo Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaava johtaja Jari Kostama.
EU:n energiapolitiikan keskiössä ovat perinteisesti olleet sähkö ja erilaiset polttoaineet. Valmisteilla oleva EU:n lämmitys- ja jäähdytysstrategia nostaa nyt ensimmäistä kertaa esiin lämmityksen ja jäähdytyksen keskeisen merkityksen ilmastohaasteen ratkaisussa.
”Komission arvion mukaan peräti noin 53 prosenttia energian loppukulutuksesta on lämpöä tai jäähdytystä, mukaan lukien teollisuuden lämpö ja jäähdytys”, Kostama kertoo.
EU:n alueella vain noin joka kymmenes kuutio lämpiää kaukolämmöllä. Tärkeimmät lämmitysmuodot ovat kiinteistökohtainen maakaasu- ja öljylämmitys. Siirtymällä näistä fossiilisista lämmitysmuodoista kaukolämpöön voitaisiin edistää energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sekä vähähiilisyyttä. Samalla EU:n energiahuollon tuontiriippuvuus ja -lasku pienenisivät ja huoltovarmuus paranisi.
Kaukolämpö on lähilämpöä
Kaukolämmitys on Suomen yleisin lämmitysmuoto: joka toisen suomalaisen koti lämpiää kaukolämmöllä. Kaukolämpöä tehdään Suomessa nimestään huolimatta paikallisesti noin 150 alueellisen työllistävän yrityksen voimin, noin 1 200 tuotantolaitoksessa. Kaukolämpöä voisikin nimittää lähilämmöksi.
Suomen kaukolämpöala tavoittelee koko energia-alan tavoin hiilineutraalia tulevaisuutta. Tavoitteen eteen on alalla tehty jo paljon. 2000-luvulla on rakennettu yli 40 kaukolämpöä ja sähköä tuottavaa voimalaitosta sekä yli 350 lämpökeskusta.
Valtaosa näistä uusista laitoksista käyttää bioenergiaa. Uusiutuvien energialähteiden, eli käytännössä bioenergian osuus kaukolämmön tuotannosta on nyt jo noin 31 prosenttia. Osuus voi nousta yli 50 prosenttiin 2020-luvun alkupuolella. Kaukolämpöasiakkaat ja -yritykset osallistuvat vahvasti Suomen biotalouden kehittämiseen
Kuvassa Advenin aluelämpölaitos Nummelassa.
