Kaukolämmölle ja -jäähdytykselle iso rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä
EU:ssa käytettävästä energiasta noin puolet kuluu lämmitykseen ja jäähdytykseen. Suurimmassa osassa Eurooppaa lämmitys hoidetaan kiinteistökohtaisesti öljyllä ja maakaasulla.
Komissio julkaisi ensimmäisen lämmitystä ja jäähdytystä koskevan strategiansa. Energiateollisuuden johtajan Jari Kostaman mukaan on hyvä, että kaukolämpö ja kaukojäähdytys sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto nähdään strategiassa keskeisinä osina tulevaisuuden energiajärjestelmää. Myös sähkö on osa Euroopan tulevaisuuden lämmitysratkaisuja.
”Monet strategiassa asetetut tavoitteet on saavutettu jo vuosia etuajassa meillä Suomessa, jossa sähkön ja kaukolämmön rooli lämmityksessä on ollut erittäin keskeinen”, Kostama sanoo.
”Kaukolämmön, sähkön ja yhteistuotannon avulla asiakkaat ovat päässeet omista kiinteistökohtaisista, usein tehottomista öljy-, hiili- ja maakaasukattiloistaan eroon. Tätä tietä muu Eurooppa haluaa nyt tulla perässä.”
Suomessa on viime vuosina korotettu kaukolämmön veroja toistuvasti ja näin heikennetty sekä kaukolämmön että siihen liittyvän yhteistuotannon asemaa, vaikka sitä rasittaa myös verotuksen kanssa päällekkäinen päästökauppa.
”Nyt olisikin tärkeää arvioida, miltä osin kansallinen politiikka on ristiriitaista EU:n politiikan kanssa.”
Strategian kova sisältö sekä markkinoiden tulevaisuuden suunta jäävät hieman hämärän peittoon komission tiedonannossa. Siinä ei ole esimerkiksi tunnistettu, että suurin osa lämmityksestä on EU:ssa päästökauppajärjestelmän ja kustannustehokkaan päästöohjauksen ulkopuolella.
Päästöohjauksen sijaan strategiassa näytetään uskottavan siihen, että lämmityksen energiatehokkuus parantuu ja päästöt pienentyvät sääntelyllä ja kuluttajien tietoisuuden lisäämisellä.
Strategiassa uskotaan aivan liikaa regulaation voimaan. Rakennusten lämmitystarvetta vähennetään tehokkaimmin energiatehokkuustoimien ja investointien edistämisellä informaation keinoin ja niille suotuisalla markkinaympäristöllä.
”Suomessa investointiympäristö kustannustehokkaille energiatehokkuusinvestoinneille on suotuisa, mikä on johtanut hyviin tuloksiin. Näin soisi myös muualla Euroopassa olevan. Tähän tarvittaisiin EU:ssa toimivaa päästöjen hinnoittelun lisäämistä ja erilaisten markkinoita pahasti vääristävien hintasääntelyn, tukien sekä regulaation poistamista”, Jari Kostama korostaa.
