Kari Aalto laittaisi urakointikäytännöt uusiksi

”Aliurakoitsijoiden kyykytys saisi loppua. Lisäksi eivät ainakaan rakennuttajat panisi pahakseen, jos nykyinen lisä- ja muutostyörumba korvautuisi luottamukseen ja toisaalta riittävään valvontaan perustuvalla laskutyöurakoinnilla”, sanoo R.A. Wickholmin toimitusjohtaja Kari Aalto.

Kouvolan kaupunkiin pakkoliitetyllä Elimäen kunnalla on ainakin yksi elinikäinen asukas, paikallisen R.A. Wickholm Oy:n toimitusjohtaja Kari Aalto.

^”Meikäläinen kuuluu niihin, jotka eivät ymmärrä lähteä täältä mihinkään – paitsi urakoiden perään. Nyt näyttää siltä, että Kouvolan ja Elimäen seutu on niin sanotusti kuiva. Se tarkoittaa sitä, että ensi vuonna on lähdettävä entistä pontevammin Etelä-Kymenlaaksoon ja Uudellemaalle”, hän sanoo.

Peltisepänliikkeestä merkittäväksi talotekniikkaurakoitsijaksi kasvaneen yrityksen toimintasäteenä on alusta eli vuodesta 1958 lähtien ollut ”harpilla piirrettynä sata kilometriä Elimäeltä”. Lounaisimmat keikat on tehty Kirkkonummella, luoteisimmat Hämeenlinnassa, koillisimmat Lappeenrannassa ja kaakkoisimmat Kotkassa. Keskipisteen seutu eli Kouvolan ja Porvoon väli on silti työllistänyt varsinkin yrityksen alkuvaiheessa eniten.

”Urakointi Porvoon seudulla ja Kymenlaaksossa oli 1990-luvulle asti siinä määrin työllistävää, ettei tarvinnut mennä kauemmas”, kertoo Aalto, joka itse tuli Raimo Wickholmin perustamaan firmaan kesäpojaksi jo 1972.

Kaksi muuta edelleen yrityksessä työskentelevää ”kesäpoikaa” ovat Jarmo Hoikkala ja Jorma Kuusela.

^”Firma satsasi oikeaan aikaan nousuvaiheessa olevaan ilmanvaihtourakointiin ja palkkasi meitä ammattikoulusta juuri päässeitä räkänokkia kaikkiaan toista kymmentä”, Aalto muistelee.

Putkiasentajaksi kouluttautunut Aalto kertoo oppineensa ammattikoulussa sen, mitä metalli on ja jopa nähneensä putken, vaan ei koskeneensa sellaiseen ennen kuin oikeissa töissä. Koska talotekniikka oli 1970-luvun puolivälissä toimialana vielä alkutekijöissään, oli markkinoilla uskottavaa, että sama yritys teki peltikattotöitä ja ilmastointikanavia.

Kattopeltitöitä R.A. Wickholm tekee edelleen, mutta niiden osuus noin seitsemään miljoonaan euroon kasvaneesta liikevaihdosta on vain noin kymmenen prosenttia, vähemmän kuin esimerkiksi ilmastointihuollosta.

Laskutyö kuin allianssi

Kari Aallon oma työura kuvastaa koko talotekniikka-alan muuntumista viime vuosikymmeninä: ensin tehdään ammattimiehen työtä, sitten vedetään ammattimiesten tiimiä ja sen jälkeen huolehditaan useammasta samanaikaisesta työmaasta. Lopulta ollaan tilanteessa, jossa alaiset hoitavat tekniikan ja oma työpanos keskittyy eniten projektien ja asiakkaiden hankintaan sekä talouden seurantaan.

^”Vaikka ala ja yritykset ovat kasvaneet, edelleen talotekniikkaurakoitsija on liian usein ison pääurakoitsijan kyykytettävänä. Pääurakoitsija tinkii työn laadusta omaa katettaan maksimoidessaan, ja ketjun seuraava lenkki kärsii. Jos suoraan sanon, niin iv-urakoitsijana teemme mieluiten töitä suoraan kohteiden tilaajille”, hän sanoo.

Aalto pöyhisi urakkamuodot uusiksi. Nykyisin selvästi tavallisin kokonaishintaurakka saa häneltä urakkamuotona tiukkaa kritiikkiä.

^”Aina joku laskee väärin unohtamalla jotain tärkeää. Tämä alihinnoiteltu tarjous tulee sitten valituksi, ja työmaavaiheessa alkaa sitten iso muutos- ja lisätyörumba. Rakennuttajaa se ennen kaikkea työllistää, ja kaiken lisäksi voi tuhota projektin ilmapiirin. Olen ehdottomasti tuntityö- eli laskutyöurakoiden kannattaja. Niillä ei kukaan rikastu, vaan ei saisi köyhtyäkään. Kunhan luottamus ja samalla riittävä valvonta pelaa, tällä muodolla saadaan parasta jälkeä kohtuuhintaan ja niin, että työmailla on mukava työskennellä.”

Taannoisena esimerkkinä onnistuneesta laskutyöurakkatyömaasta hän mainitsee Helsinkiin pari vuotta sitten valmistuneen Omasairaalan, jonka rakennuttajana toimi Pohjola Vakuutus.

^”Projektin henki oli mielestäni hyvä ja syntyi hyvää laatua niin, että kaikilla jäi uskoakseni hyvä maku hankkeesta.”

Hän ei myöskään halua väheksyä puskaradion merkitystä viestinvälittäjänä siitä, miten yhteistyö on missäkin hankkeessa sujunut. Myös allianssityyppinen projektityö saa häneltä kannatusta; siinäkin korostuvat yhteistyökyky ja yhteiset tavoitteet.

^”Toisaalta yhteistyössä ei saa olla liian sinisilmäinen. Jos yhteistyötä tekevällä yrityksellä alkaa esiintyä maksuhäiriöitä, kannattaa toimia heti. Meillä on tästäkin valitettavasti kantapäätason tuoretta kokemusta”, Aalto sanoo.

Tabletti on nokkamiehellä ehdoton

Kari Aallon yli 40-vuotisen uran aikana ”ilmastointi-” ja sittemmin ilmanvaihtourakointi on kokenut monta muutosta. R.A. Wickholmin alkuperäinen peltityöosaaminen on edelleen arvossaan myös iv-töissä; yhtiö tekee kanttikanavat pajassaan itse.

^”Muut tarvikkeet ostamme. Niillä – kuten esimerkiksi iv-koneillakaan – ei juuri tehdä katetta, liikevaihtoa kylläkin”, Aalto sanoo.

Hän pitääkin johtamansa yhtiön menestyksen parhaana takeena sitä, että asentajilla ja nokkamiehillä on mahdollisimman hyvät edellytykset tehdä työtään laadukkaasti ja tuottavasti. Kumpaankin näistä tavoitteista auttaa hänen mukaansa esimerkiksi tablettitietokone, jollainen Wickholmin kaikilla nokkamiehillä on ollut käytössään jo kahden vuoden ajan.

^”Sieltä näkee kuvat havainnollisesti, mikä säästää monta yhteydenottoa ja kopilla käyntiä. Huoltotöissäkin tabletti on ehdoton, sillä työtilaukset saa tietoon reaaliajassa ja vastaavasti tehdyt työt kuitatuiksi heti”, Aalto perustelee.

Sen sijaan älypuhelinten räplääminen työaikana ei saa pitkän linjan iv-ammattilaiselta kannatusta.

^”Jos tullaan töihin, sitten tullaan nimenomaan tekemään töitä. Se on ollut meillä periaatteena aina ja tulee jatkossakin olemaan. Sitä periaatetta noudattamalla olemme saaneet tänne hyvän porukan.”

Aallolta heruu kiitoksen sanoja myös osaaville suunnittelijoille. Hän korostaa sitä, että yhtiön nimeä ja mainetta tärkeämpi asia on, kuka henkilö mistäkin toimistosta vastaa hankkeen suunnitelmista.

^”Isoilla toimistoilla on palveluksessaan on erittäin päteviä ja kokeneita ammattilaisia, mutta myös juuri koulunpenkiltä tulleita. Suunnitelmien laatu voi vaihdella vastaavasti. Ei kukaan tee ensisijaisesti yhteistyötä yhtiöiden vaan ihmisten kanssa.”

Kuvassa: Putki poikineen. Kari Aalto tarkastelee putkivaraston tuotteita.

Teksti ja kuvat: Vesa Tompuri