Kahden maan professori Jarek Kurnitski: ”Ei vihreä siirtymä tämän hetken keksintö ole”
Professori Jarek Kurnitskin mielestä Eurooppa oli tietyllä tavalla valmis meneillään olevaan energiakriisiin: syntyi suurempi kysyntä jo aloitetulle työlle. ”Meillä on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja kansallinen pitkän aikavälin korjaussuunnitelma. Ei vihreä siirtymä tämän hetken keksintö ole. Kyllä sitä on tehty viimeiset 20 vuotta.”
Hyvän kokonaisuuden saavuttaminen alkaa arkkitehtien, insinöörien sekä LVI- ja muiden suunnittelijoiden yhteistyönä. ”Ei ole tarkoituksenmukaista, että talotekniikalla korjataan arkkitehtuurin virheitä.” Kuva: Christian Hallivuori.
Jarek Kurnitskin mielestä päästöttömyys on Suomessa nostettu energiatehokkuuden edelle: rakennusten, talotekniikka mukaan lukien, merkitystä on vähätelty. Suomen ilmastopaneelin jäsenenä hän tietää, miten asiaa Suomessa käsitellään ja katsotaan.
– Vallitseva politiikka on ollut se, että Suomi on ”pimeä ja pitkien yhteyksien maa”, jossa pitää olla edullista energiaa tarjolla. Mutta ei Suomi nyt niin pimeä ja kylmä ole. Kyllä täälläkin tehokkuutta voisi parantaa. Ja se on monesti taloudellisesti järkevää, Kurnitski sanoo.
Eurooppalainen tapa on hänen mukaansa toisenlainen: tehokkuuden parantaminen nähdään suurempana ratkaisuna kuin uusien tuotantomuotojen rakentaminen.
– Suomessa tämä on mielestäni vähän epätasapainossa. Kumpikin on toki tärkeää, mutta Suomessa huomio on kohdistunut juuri energiantuotantoon. Ajattelutapana on, että puhtaalla sähköllä ja lämmöllä ollaan päästötön maa.
Kurnitskilla on professuuri sekä Tallinnan teknillisessä yliopistossa professorin että Aalto-yliopistossa Helsingissä.
– Suomalaisiin yliopistoihin verrattuna Tallinnan teknillinen yliopisto on aika pieni. Siinä on kevyt byrokratia. Professoreilla on Virossa paljon vapautta ja valtaa. Professorit hakevat rahoitusta itse noin puoleen palkastaan, eikä palkoille ole rajoituksia. Hyvien professoreiden palkat voivat olla tähtitieteellisiä. Se on virolaisen nuoren kapitalismin ilmiöitä.
2000-luvun alussa Kurnitski tunnettiin ennen kaikkea johtavana eurooppalaisena ilmanvaihtoasiantuntijana. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ensimmäisen version kovat tavoitteet saivat hänet kuitenkin pohtimaan, pitäisikö hänen siirtyä tutkimuksissaan enemmän energiatehokkuuden puolelle. Tuolloin aihealue oli hänelle uusi, mutta direktiivi ei jättänyt epäselvyyttä: maailma muuttuisi.
Tämä teksti on näyte Talotekniikka-lehden 2/2023 jutusta. Mitä muita ajatuksia Kurnitskilla on ”pimeän ja pitkien yhteyksien maasta”, energiapolitiikasta ja energiatehokkuudesta ? Lue lisää ja klikkaa näköislehteen tästä.
