Joka sadas asunto sijaitsee tulvariskialueella

Hypon Asuntoluottoluokitus: Joka sadas asunto sijaitsee tulvariskialueella.

Hypon Asuntoluottoluokitus tarkastelee ensimmäistä kertaa asumisen ympäristöriskejä. Yllättäen joka sadas asunto sijaitsee tulvariskialueella, vaikka riskit kohdistuvatkin vain muutaman kuntaan. Energiatehokkuudessa ja rakentamisen laadussa sen sijaan on parannettavaa vielä laajalti Suomen kunnissa.

– Ympäristöriskit ovat usein piileviä, eivätkä ne näy asuntojen hinnoissa. Voi sanoa, että pikemminkin päinvastoin, sillä ranta-alueiden näköalapaikoille rakennetut asunnot ovat usein tavanomaista suurempia ja kalliimpia. Varautuminen tulviin ja myrskyihin on ilmastonmuutoksen keskellä kuitenkin yhä tärkeämpää”, Hypon nuorempi ekonomisti Juho Keskinen sanoo.

Hypo-luokituksen ympäristöykkösiksi nousevat Kempele, Kontiolahti, Lempäälä, Liminka, Muurame ja Mäntsälä. Niissä asuntokanta on laadukasta ja energiatehokasta. Lisäksi vedenpinnan nousu ei uhkaa tonttimaata.

Suurimmat kaupungit sijoittuvat ympäristövertailussa A-ryhmään. Ne päihittävät pienemmät maakuntakeskukset tiiviimmän asumisen ja keskimäärin laadukkaamman rakennuskannan ansiosta.

– Merkittävimmät tulvariskit ovat hieman yllättäen makean veden tulviin liittyviä ja riski on korkea muun muassa Lapin Inarissa ja Kittilässä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan Merijärvellä yli 40 prosenttia asuinpinta-alasta sijaitsee Pyhäjoen tulvariskialueella, Keskinen huomauttaa.

– Energialuokitukseltaan heikkoihin taloihin kohdistuu riski lämmityskustannusten noususta. Esimerkiksi Helenin eli entisen Helsingin Energian äskettäinen ilmoitus kaukolämmön hinnankorotuksesta yllätti helsinkiläiset. Myös poliittinen ohjaus kohti hiilineutraalia asumista ja rakentamista voi näkyä asuinkustannusten nousuna, mutta sitä ei ole vielä otettu huomioon asuntojen hinnoissa tai pankkien vakuusarvostuksissa, Keskinen sanoo.

Hypon Asuntoluottoluokituksen ensimmäinen päivitys

Hypo julkaisi ensimmäisen Asuntoluottoluokituksen viime talvena helmikuussa. Hypo-luokitus tarkastelee alueellisia asuntomarkkinoita asuntorahoittajan näkökulmasta riskien kautta. Käsillä on nyt päivitys uusilla tilastotiedoilla ja hieman uudistetulla tarkastelulla.

Hypo-luokituksen A-ryhmään yltää tällä kertaa 16 kuntaa, kun viimeksi niitä oli 12. AA-luokan Helsingin lisäksi A-sarjaan yltävät edelleen Espoo, Kaarina, Lempäälä, Naantali, Oulu, Pirkkala, Tampere, Turku ja Vantaa. Hyvän luottoluokituksen saavat uusina Järvenpää, Kangasala, Kirkkonummi, Kontiolahti ja Ylöjärvi.

– Kokonaisluokituksen teemoina ovat maksukyky, likviditeetti, vakuusarvot, kuntatalous, turvallisuus, terveys, muuttoliike, tulevaisuus ja uutena nyt ympäristö. Tulevaisuuden näkymistä voi nostaa esille esimerkiksi sen, että Tampere ja Turku nousevat Helsinkiä korkeammalle, sillä korkeat hinnat pakottavat nuoret naapurikuntiin, mikä kasaa pulmia pääkaupungille tulevaisuuteen, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo.

Yksikään kunta ei tälläkään kertaa yltänyt parhaaseen AAA-luokkaan, mutta vastaavasti kahteen alimpaankaan ei sijoittunut yhtään kuntaa. Kokonaisuudessaan peräti 132 kunnan luottoluokitus nousi aiemmasta.

Kolmen kunnan, Akaan (nyt BBB), Mäntsälän (BBB) ja Kontiolahden (A) luottoluokitus nousi vilkkaan asuntokaupan siivittämänä peräti kahdella pykälällä. Kahdeksassa kunnassa luokitus putosi yhdellä pykälällä, ja Uudessakaupungissa kahdella pykälällä. Mielenkiintoista naapurikisaa käydään Pohjois-Pohjanmaalla, jossa aiempi tilanne kääntyi päinvastaiseksi, kun Kempele kirii ja Liminka luisuu.

– Asuntomarkkinat käyttäytyivät koronakriisissä päinvastoin, kuin tyypillisessä kriisitilanteessa. Kevään 2020 kuopan jälkeen kauppa kävi kiivaasti, rakentamista riitti ja omakotitalojen ja kerros- sekä rivitaloasuntojen tiedot yhdistävä Hypon hintamittari nousi viime vuonna joka toisessa Suomen kunnassa, Brotherus huomauttaa.

Jätä kommentti

*

*