Jari Syrjälä: Putkien korjaamiseen on aitoa tarvetta
Finanssialan Keskusliiton selvitys vuotovahinkojen noususta suurimmaksi korvattavaksi kotivahingoksi ei LVI-alaa yllätä. LVI-Teknisten Urakoitsijoiden toimitusjohtajan Jari Syrjälän mukaan erityisesti asukkaiden hallitsemat taloyhtiöt ovat haluttomia panostamaan ennakoivaan huoltoon ja kunnossapitoon ja toimeen tartutaan vasta pakon edessä. Puolessa tapauksista putkiremonttiin ryhtymisen syinä ovat toistuvat vuodot.
Varsinainen putkiremonttisuma on vielä edessä, kun asuntokannan ”suuret ikäluokat”, 70- ja 80-luvuilla rakennetut talot, tulevat peruskorjausikään. Tällä vuosikymmenellä linjasaneerauksen tarpeessa arvioidaan vuosittain olevan 15 000 ja 2020-luvulla lähes 30 000 asuntoa. Asukaslähtöisesti toteutettu perusparannus tarveselvityksineen kestää jopa viisi vuotta.
Suhdanneluonteinen korjausavustus pisti asuntoyhtiöihin vipinää ja käynnisti ripeästi jo valmisteilla olleita hankkeita. Elvytysruiskeella olikin toimenpiteenä euromääräänsä merkittävästi suurempi vaikutus sekä työllistäjänä että keskustelun avaajana. Suomessa ei kuitenkaan ole kiinteistöjen ylläpitokulttuuria ja korjausvelka uhkaa ryöpsähtää uuteen kasvuun elvytyksen päättyessä. Samalla putkirikkojen todennäköisyys kasvaa.
– Tilapäiset tukitoimet olivat hyvä avaus, mutta ne tarvitsevat jatkoksi täydentäviä toimenpiteitä. Muuten rakennuskantamme ja niiden putkistot ei ole valtioneuvoston periaatepäätöksessä tavoitellussa satavuotisjuhlakunnossa 2017, Syrjälä muistuttaa.
