Isännöintiliitto: Sähköautoja koskeva lakiluonnos toisi uusia haasteita taloyhtiöiden korjausrakentamiseen

Hallituksen EU-direktiiviä tiukempi lakiluonnos sähköautojen latausmahdollisuuksista voi Isännöintiliiton mukaan pahimmillaan johtaa siihen, että taloyhtiöt jättävät tärkeät korjaukset kustannussyistä tekemättä. Esitys ei myöskään ota riittävästi huomioon alueellisia eroja.

Isännöintiliitto kannattaa hallituksen esityksen tavoitetta parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja sähköautojen latausmahdollisuutta taloyhtiöissä. Isännöintiliiton mielestä hallituksen lakiluonnos sähköautojen latausmahdollisuuksista on kuitenkin liian tiukka verrattuna siihen, mitä direktiivi edellyttää.

Hallituksen direktiiviin esittämät kiristykset voivat muun muassa kohdentaa latauspisteinvestoinnit alueellisesti vääriin paikkoihin.

”Käsityksemme on, että sähköautot lisääntyvät eniten pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa. Lakiluonnos ei ota tätä asiaa kuitenkaan huomioon, vaan pakottaisi latauspisteinvestointeihin samalla lailla joka puolella Suomea ja jo melko pienissäkin taloyhtiöissä”, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén.

Isännöinti painii eri puolilla Suomea hyvin erilaisten haasteiden kanssa. Esimerkiksi muuttotappiokuntien taloyhtiöissä korjausvelka ja välttämättömien korjausten rahoittaminen ovat usein paljon ajankohtaisempia aiheita kuin sähköautot.

”Direktiivin velvoitteen ylittävät latauspisteinvestoinnit pitäisi tehdä osakkaiden päätösten ja tarpeen mukaan, ei lain määrääminä. Ei varmasti ole kenenkään mielestä toivottavaa, että taloyhtiö joutuu tekemään kalliin investoinnin ja 10 vuoden kuluttua parkkipaikalla on vain yksi sähköauto”, Sallmén sanoo.

Lakiluonnoksen mukaan uudet tai laajasti korjattavat asuinrakennukset, joissa on vähintään viisi pysäköintipaikkaa, joutuisivat varustamaan kaikki paikat latausvalmiudella. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi 80 pysäköintipaikan taloyhtiö joutuisi laissa tarkoitetun laajamittaisen korjauksen yhteydessä asentamaan putkitukset ja kasvattamaan sähköverkon kapasiteetin niin, että kaikkiin 80:aan autopaikkaan voitaisiin asentaa myöhemmin latauspiste.

Hallituksen direktiiviä tiukemman lakiluonnoksen takia velvoite koskisi suurempaa määrää taloyhtiöitä kuin direktiivi edellyttäisi.

Lakiluonnoksella vaikutuksia esimerkiksi linjasaneerausten toteutukseen

Sallménin mukaan osa tietynlaisista korjaushankkeista voisi pahimmillaan jäädä taloyhtiöissä tekemättä. Jos korjaus nimittäin tulkitaan lain tarkoittamalla tavalla laajamittaiseksi, taloyhtiöille tulisi velvollisuus asentaa latausvalmius.

Esimerkiksi rakennuksen sähköverkon saneeraus putkiremontin yhteydessä, kun pysäköintipaikat sijaitsevat rakennuksessa, voisi olla hanke, jossa taloyhtiön pitäisi lisätä sähköautojen latausvalmius lakiesityksen mukaisesti.

”Tämä voisi joissain taloyhtiöissä tarkoittaa sitä, että putkiremonttiin tyypillisesti liitetty sähköverkon uusiminen jätettäisiin tekemättä tai siirrettäisiin, mikä olisi todella epätarkoituksenmukaista.”

Hallituksen lakiluonnos sai kovaa arvostelua lausunnonantajilta eikä Sallmén usko, että esitys menee nykyisen kaltaisena eduskunnan käsiteltäväksi. Aikataulu on kuitenkin tiukka, sillä direktiivi velvoittaa, että laki pitää saada voimaan 10. maaliskuussa 2020.

Jätä kommentti

*

*