Isännöintiliitto huolissaan energiaremonttien rahoituksesta: ”Osa rakennuskannasta pitäisi purkaa”
Energiaremonttien rahoittaminen tulee olemaan iso kysymys taloyhtiöille tulevina vuosina. Isännöintiliitto kantaa huolta remonttien rahoituksesta erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla. Vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvitaan sekä vihreitä taloyhtiölainoja, valtion energia-avustuksia että valtion takausjärjestelmän uudistamista.
Energiaremonttien rahoittaminen tulee olemaan iso kysymys taloyhtiöille tulevina vuosina. Isännöintiliitto kantaa huolta remonttien rahoituksesta erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla. Vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvitaan sekä vihreitä taloyhtiölainoja, valtion energia-avustuksia että valtion takausjärjestelmän uudistamista, kertoo Isännöintiliitto tiedotteessaan.
Energiatehokkuutta parantavien korjausten tarve lisääntyy tulevina vuosina merkittävästi, jos suunnitteilla oleva EU-tason sääntely toteutuu.
– Ilmastonmuutoksen hillitseminen tarkoittaa hiilipäästöjen vähentämistä myös asumisessa. Tällä hetkellä EU-tason neuvotteluja käydään niin sanotun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Toteutuessaan uudistus tarkoittaa kiristyviä vaatimuksia energiatehokkuudelle. Lisäksi tavoitteeksi asetettaneen, että koko asuntokanta olisi päästötöntä vuoteen 2050 mennessä, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo tiedotteessa.
Isännöintiliitto vaikuttaa EU-tasolla siihen, että direktiivissä otettaisiin huomioon Suomen erityispiirteet, muun muassa Suomen tehokas kaukolämpöverkosto ja aurinkovoiman haasteet talvikaudella sekä se, että osaa olemassa olevasta rakennuskannasta ei ole ylipäätään väestön muuttoliikkeiden vuoksi järkeä korjata vaan pikemminkin purkaa.
– Direktiivin myötä korjaustarvetta on arviolta jopa 40–50 prosenttia rakennuskannasta. Isännöintiliitto kantaa huolta siitä, miten nämä energiatehokkuutta parantavat, välttämättömät korjaukset saadaan rahoitettua. Korjausten rahoittamisessa on ongelmia jo tällä hetkellä varsinkin muuttotappiopaikkakunnilla tai taloyhtiöissä, joissa korjausvelkaa on päässyt kertymään liikaa suhteessa asuntojen arvoon. Osassa tällaisista kohteista päästöttömyyteen vaadittavia remontteja ei ole järkevää eikä mahdollistakaan toteuttaa, Koro-Kanerva sanoo tiedotteessa.
Vihreistä taloyhtiölainoista lisätietoa sekä suunnitelmallista varautumista
Hyvin hoidetuissa taloyhtiöissä energiatehokkuutta parantavia hankkeita voi olla nykyisin mahdollista rahoittaa myös niin kutsutuilla vihreillä lainoilla, jotka perustuvat markkinoilta saatavaan vihreään rahoitukseen.
– Vihreiden lainojen lainaehdot ovat lainanottajalle usein tavallista taloyhtiölainaa parempia. Esimerkiksi lainan marginaali voi olla matalampi. Tämä rahoitusmuoto on Energiabarometrimme mukaan tuttu vasta kolmasosalle isännöitsijöistä, joten kasvunvaraa tällä rahoitusmuodolla on, Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen sanoo tiedotteessa.
Isännöintiliitto kannustaa myös taloyhtiöitä varautumaan tuleviin korjaustarpeisiin.
– Remontteihin olisi hyvä varautua ennakoivasti esimerkiksi korjausrahastoilla ja asuintalovarauksilla. Lisäksi lisärakentaminen ja rakennusoikeuden myyminen taloyhtiön tontilta ovat tietyissä tapauksissa mahdollisia keinoja kerätä rahoitusta remonttia varten, Rekonen sanoo tiedotteessa.
Valtion avustukset keskeisessä roolissa
Taloyhtiöiden on myös mahdollista hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta energia-avustusta energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. ARA-avustuksia on tarjolla myös muihin, esimerkiksi esteettömyyttä parantaviin korjaushankkeisiin.
Isännöintiliiton Energiabarometrin mukaan avustukset ovat keskeisessä roolissa energiaremonttien käynnistämisessä.
– Kiristynyt taloustilanne on heikentänyt taloyhtiöiden kykyä toteuttaa investointeja. Energia-avustusten merkitys hankkeiden käynnistämiselle on mielestämme jopa yllättävän suuri. Rahoituksen epävarmuus on myös aiempina vuosina hidastanut taloyhtiöiden päätöksentekoa energiaremonteissa. Vaalien jälkeen edessä olevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa onkin tärkeää turvata, että energia-avustuksiin varataan pysyvä rahoitus tulevalle vaalikaudelle. Lisäksi valtion takauslainajärjestelmän uudistaminen olisi tärkeä saada kuntoon ensi kaudella, Koro-Kanerva sanoo tiedotteessa.