Ilmastonmuutos rakentamisessa -seminaarissa pureuduttiin hillitseviin ja sopeuttaviin toimiin

Mestariyhtiöiden seminaarissa nousi esiin, kuinka tärkeää on ymmärtää, miten ilmastomuutosta hillitään rakentamisessa tehokkaimmin. Rakenteellisiin muutoksiin keskittymällä myös yksittäinen asukas saa suurimman hyödyn, sanotaan Mestaritoiminta Oy:n tiedotteessa.

Ilmastonmuutos rakentamisessa -seminaari Järvenpäätalolla 1.3.2023 keskittyi tuomaan ajankuvaa ilmastoriskeistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista rakennettuun ympäristöön. Ilmaston keskilämpötilan arvioidaan Suomessa nousevan ja sateisuuden lisääntyvän. Molemmat tekijät vaikuttavat siihen, että esimerkiksi rakennusten terveellisyyteen tai asuinalueiden kykyyn suodattaa tulvavesiä täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota. 

– Muutokset ilmastossa näkyvät yhä enemmän ja lähempänä. Tulevaisuuden haasteet on tunnistettava ja asioita ennakoitava, sillä rakennukset ja infrastruktuuri ovat kaupungin merkittävin investointi. Ennakoimalla asioita voidaan toimia taloudellisemmin, sanoi Järvenpään Mestariasunnot Oy:n hallituksen jäsen Satu Karjalainen seminaarissa tiedotteen mukaan.

Puhe linnunpöntöistä ei riitä

Asiantuntijapuheenvuorot seminaarissa käyttivät Granlund Oy:n ympäristöasiantuntija Tiia-Lotta Tuominen ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Susa Eräranta.

Eräranta korosti ilmastonmuutoksen hillinnässä asioiden mittakaavaa. Asian ymmärtämistä heikentää muun muassa se, että mediassa keskitytään liikaa esimerkiksi yksilön toiminnan korostamiseen.

– Asian voi kiteyttää niin, että puhutaanko linnunpöntöistä tai viljelylaatikoista vai asioista, joilla on oikeasti merkitystä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta merkittävimpiä ratkaisuja voidaan tehdä yleensä muualla kuin yksilötasolla. Esimerkiksi Järvenpään kaupungin päästöistä 47 prosenttia tulee tieliikenteestä, joten siihen vaikuttaminen voisi olla täällä tarkastelemisen arvoinen asia, totesi Eräranta seminaarissa tiedotteen mukaan.

Eräranta ei kuitenkaan vähätellyt yksittäisten ihmisten ilmastotoimien merkitystä kuten lajittelu- tai energiansäästötoimia korostaessaan systeemitason muutoksia. Yksilötason toiminta on vain liikaa riippuvainen yksilön omasta halusta tehdä asioita. Valtion tai kaupungin tasolla tehtävillä päätöksillä eli systeemitason rakenteellisilla muutoksilla vaikutetaan laajemmin ja tehokkaammin.

Tarvitaan myös sopeuttavia toimia

– Kun keskustellaan päästötavoitteista, puhe menee usein myös siihen, mistä asioista pitää yksilötasolla luopua. Systeemitason muutoksilla voidaan kuitenkin saada aikaan merkittävää muutosta ilman, että vaikutetaan ihmisten jokapäiväiseen elämään, muistutti Eräranta seminaarissa tiedotteen mukaan.

Esimerkkeinä hän nosti esiin muun muassa rakennuskannan energiatehokkuustoimet, vähähiilisten rakennusmateriaalien suosimisen, hiilinielujen lisäämisen metsittämisen ja viherrakentamisen kautta tai esimerkiksi kävelyä ja pyöräilyä suosivan kaupungin rakentamisen. Systeeminen muutos olisi myös tavaroiden kuluttamista vähentävän kulttuurin syntyminen.

Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi pitäisi muistaa, että nyt tarvitaan myös jo ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimia. 

– Tilannetta hankaloittaa se, että emme vielä tiedä mihin pitää sopeuta eli joudumme vielä tähtäämään muuttuvaan maaliin, totesi Eräranta seminaarissa tiedotteen mukaan.

Järvenpäässä tehty strategisia valintoja

Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula toi kommenttipuheenvuodossaan esiin Järvenpään kaupungin jo huomioineen strategiassaan muun muassa liikenteen osuuden päästöissä. 

– Pyöräilyn ja joukkoliikenteen rooli tulee kasvamaan. Meillä on tiivis kaupunkirakenne ja otollinen väestötiheys, mikä mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen järjestämisen, totesi Perttula ja korosti, että myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen varaudutaan.

– Hulevesin hallinta on ollut Järvenpäässä jo pitkään hyvällä tasolla. Meillä on myös käytössä viherkerroin rakentamisessa ja sen merkitys kaavahankkeissa tulee koko ajan isommaksi. Olemme kehitelleet myös alueellisen viherkertoimen käyttöönottoa.

Viherkerroin kuvaa sitä, kuinka paljon tontilla on erilaisia kasvillisuuspintoja ja sadevesiä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. 

Varhainen huomioonottaminen kannattaa

Tiia-Lotta Tuominen korosti esityksessään, että ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tekijät kannattaa ottaa huomioon rakennushankkeissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

– Rakennuksen elinkaaren aikaiseen vähähiilisyyteen vaikuttavia päätöksiä tehdään kuitenkin läpi hankkeen aina tarveselvityksestä rakennuksen käyttöön saakka. Tänä päivänä myös laki velvoittaa toimijat tekemään ilmastoselvityksen kaikkiin hankkeisiin, kertoi Tuominen ja listasi ympäristöluokituksen etuja.

– Ympäristöluokitus tuo muun muassa asukkaalle paremmat sisäolosuhteet ja viihtyvyyttä asumiseen sekä omistajalle kiinteistön hitaamman arvonlaskun ja rahoituksellisia etuja.

Ympäristöluokitus on rakennusalalla käytössä oleva työkalu rakennusten energiatehokkuustavoitteiden, luonnonvarojen paremman hyödyntämisen ja kiinteistön alempien käyttökustannuksien seuraamiseen ja kehittämiseen.

Mestariyhtiöissä otetaan ympäristöasiat huomioon aktiivisesti

Kommenttipuheenvuorossaan Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja Jani Kervinen toi esiin, että Järvenpään kaupungin uudisrakennukset ovat A-energialuokkaa ja että Mestariyhtiöt ovat olleet edelläkävijöitä ympäristöystävällisessä rakennuttamisessa. 

– Esimerkiksi Suomen ensimmäinen Joutsenmerkkirakennus on Mestariasuntojen vuokratalo. Koko asuntokannan energiankulutus on myös laskenut vuosittain, kertoi Kervinen seminaarissa tiedotteen mukaan.

Mestaritoiminnan projektipäällikkö Leena Hogg puolestaan kommentoi, että olemassa olevan rakennuskannan ylläpitotoimien osalta tarvitaan jatkossa laajempaa tarkastelua siitä, riittävätkö nykytiedon valossa tehtävät toimet ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin.

– Seminaarissa esiin tuotujen tulevaisuuden riskien osalta tarvitaan ehkä parempaa varautumista, totesi Hoggt puheenvuorossaan tiedotteen mukaan.

Seminaarin loppusanoissa Mestariasuntojen hallituksen puheenjohtaja Ville Sihvo summasi seminaariannin toteamalla, että ilmastonmuutos tulee selkeästi vaikuttamaan niin uudistuotantoon kuin myös olemassa olevaan asuntokantaan monella tavalla. 

– Kyse on siitä, miten sopeudumme tähän tilanteeseen. Meillä on ehkä vielä tehtävää tässä asiassa, sanoi Sihvo seminaarissa tiedotteen mukaan.

Seminaarin juonsi asiantuntevasti Mestaritoiminta Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Piisinen.