Ilmanvaihdon mittaus ja säätö säästävät rahaa
Ilmanvaihto- ja energiansäästöasiat ovat jälleen vahvasti tapetilla julkisuudessa. Asiat eivät ole välttämättä lainkaan ristiriidassa toistensa kanssa, mutta kyllä ilmanvaihtoalalla on paljon petrattavaakin.
Ilmastointimittaus Lind Oy:n perustaja ja omistaja Lars Lindillä ei ole pitkän pitkä yrittäjäura takanaan, mutta jo lyhyessä ajassa hän on päässyt koluamaan laajalti niin asunto- kuin toimitilakiinteistöjä etenkin pääkaupunkiseudulla. Liian usein tilanne ilmanvaihdon osalta on surkea aina konehuoneesta lähtien.
”Etenkin kuluneen vuoden aikana on paljon sellaista tullut vastaan, että laadusta tingitään ja töitä haalitaan alihinnoittelulla. Alalle on liian helppo tulla, ja kun niin sanottu asiantuntija käy säätämässä laitteita, saattaa kulua vuosikausia ja mittaamattomasti rahaa, ennen kuin virheitä edes huomataan”, Lind sanoo.
Lind itse on tehnyt näitä hommia vuodesta 2001 lähtien. Ensin oppisopimuksella asennusten parissa, minkä jälkeen hän erikoistui ilmanvaihdon säätöön. Sitten Lind rupesi soveltamaan saamiaan oppeja ja etiikkaansa omassa yrityksessään Samalla hän alkoi miettiä tarkemmin ilmanvaihdon ongelmakenttää.
Ensimmäiseksi esimerkiksi Lind nostaa Myllypurossa sijaitsevan vuonna 2010 valmistuneen suurehkon taloyhtiön Siellä haluttiin tehdä ilmanvaihdon säätö, koska järjestelmän toiminta ei vakuuttanut asukkaita. Huoli ei ollut turha.
”Menimme hommiin viime vuoden tammi-helmikuussa. Kaikki säädöt olivat pielessä, ja muun muassa lämmön talteenottokenno oli koko ajan huurussa ja sulatuksella”, Lind muistelee.
Kohteessa oli jo aiemmin käynyt sekalainen kaarti alan yrityksiä ihmettelemässä. Nämä eivät kuitenkaan osanneet hahmottaa kokonaisuutta, mikä on aina lähtökohta ilmanvaihdon ongelmia selvitettäessä.
”Kun järjestelmä saatiin säädettyä suunniteltuihin arvoihin ja ilmavirrat sekä laitteiden toimivuus todennettua, säästää taloyhtiö vuosittain valtavan summan rahaa. Ja mekin säädimme kohteen vain suunnitelmien mukaiseksi.”
Tuulimyllyssä kiinteistösähkönkulutus oli ennen säätöjä yli 400 MWh, sen jälkeen lähes 100 MWh vähemmän. Asukkaat ovatkin olleet hyvin tyytyväisiä, sillä säästyneelle rahasummalle löytyy parempaakin käyttöä.
Kiinteähintainen säätöurakka ei tuottanut haastavuutensa vuoksi Lindille juuri muuta katetta kuin hyvän mielen, mutta se ei miestä juuri haittaa. ”Emme ole kenties halvin toimija, mutta teemme työmme tinkimättömästi. Vain silloin myös asiakas voi säästää rahaa.”
Ammattilaiset ymmärtävät ammattilaisia
Lind kertoo, että he toimivat pääsääntöisesti jo olemassa olevien kiinteistöjen parissa. Niissä menee aina väkisin oma aikansa, ennen kuin laitteet ja säädöt ovat kunnossa, mutta tilaajat ymmärtävät oikein ja huolella tehtyjen säätöjen merkityksen. Jos työt tehdään liian kireällä aikataululla, ei tulos ole hyvä.
”Paras ilmanvaihtohan on se, jota ei lainkaan huomaa” Lind korostaa.
”Uudisrakennuksilla aikataulut lyödään lukkoon ennen kuin perustukset on valettu. Kun ilmanvaihdon säätöön annetaan aikaa puolet tarvittavasta, emme pysty saamaan aikaan hyviä tuloksia. Tämän vuoksi teemme vain 2–3 kappaletta vuodessa ja keskitymme mieluummin jälkitoimintaan, eli puhdistukseen ja säätöön.”
Corbel, Elo, Lähi-Tapiola, listaa Lind yritysasiakkaitaan. Myös Arealtec käyttää Lindin palveluita energiansäästöhankkeissaan.
”Näillä yrityksillä on hyviä isännöitsijöitä ja asiantuntijoita vastaamassa kiinteistöistään. Tämän kaltainen toiminta onkin enemmän yhteistyötä, kun rakennustyömailla toimitaan alisteisesti kovassa kustannus- ja aikataulupaineessa”, Lind huomauttaa.
Lind kertoo, että tällä hetkellä heitä työllistävät pääosin erilaisista ongelmista tai muutoksista johtuvat toimeksiannot.
”Tässäkin kiinteistössä (Etelä-Esplanadilla) vaihtuu koko ajan vuokralaisia ja uusia tiloja otetaan käyttöön. Ensimmäiset säädöt teimme vuonna 2013, ja koko ajan löytyy uutta, koska kiinteistöä on saneerattu pitkällä aikajänteellä. Onneksi on alusta saakka toimittu ajatuksella.”
Lind korostaa, että tilaajalle pitää tuoda kaikki olennainen tieto, jotta he saavat oikeat päätökset tehdyksi ja hyödyt suoritetuista toimenpiteistä. Palvelun tarjoajan pitää olla tinkimätön ja uskaltaa sanoa, mikä toimii ja mikä ei. Kaikki eivät tätä aina valitettavasti ymmärrä.
”On hyvä muistaa, että asiakas ruokkii sinut ja perheesi. Yrittäjälle on myös tärkeää löytää sellaisia ihmisiä töihin, joihin voi luottaa.”
Ongelmavyyhdin purkaminen
Lind kertoo, että ilmanvaihdon säädölle ja tarkistukselle voi impulssi tulla mistä vaan. Usein valitetaan vedon tunnetta, joskus on liian kylmä ja joskus liian kuuma, toisinaan sisäilma koetaan tunkkaiseksi.
Jos yhdessä huoneessa on huono ilma, niin ei se ongelma siellä korjaannu. Koko talon ilmanvaihto saattaa vaatia toimenpiteitä.
”Siitä sitä vyyhteä lähdemme sitten purkamaan. Käymme läpi kaikki keskeiset asiat: mitoitukset, päätelaitteet, toimilaitteet, jäähdytyspalkit ja tarkastelemme painesuhteita sekä ilman jakautumista. Myös koko ilmanvaihtojärjestelmä on käytävä huolella läpi pala kerrallaan ja vielä kertaalleen kokonaisuutena”, Lind kertoo.
Ilmanvaihdon osalta tarkastetaan ensin konehuone, sitten mitoitukset suunnitelmista. Sen jälkeen mitataan ilman paineet, ilmanopeudet ja tarkistetaan, miten säädöt on tehty. Näiden lisäksi on huomioitava muun muassa automatiikka.
”Vallalla on ajatus, että jos järjestelmä on joskus säädetty kohdalleen, ne ovat aina kunnossa. Kun on huollon aika ja puhdistamme järjestelmää, säädämme usein uudelleen jo kertaalleen säädettyä ilmanvaihtoa. Jotkut niistä on hyvin säädetty, toiset vähemmän hyvin.”
Säädön lisäksi koko järjestelmän idea saattaa olla metsässä. Sellaiseenkin Lind on törmännyt, että yhteiskone on katolla ja paineenhaistelu tapahtuu konehuoneessa.
Myös puhaltimet saattavat vikaantua, tai ne eivät toimi enää synkronoidusti. Jotkut kohteet toimivat vajaalla teholla, jolloin rakennuksen energiakustannukset saattavat jopa nousta, kun ilmanvaihto saadaan toimimaan suunnitellusti. Pääosin ihmisille tulee kuitenkin hyvä mieli, kun laitteet toimivat niin kuin niiden pitäisikin.
Toisinaan talon sijainti luo omat haasteensa. Järvenpäässä sijaitsevassa kohteessa tuuli puhaltaa vapaasti Tuusulan-järveltä. Pelkästään tästä voi kovalla tuulella aiheutua 15–20 pascalin paine ero, ja lisäksi huoneistokohtaiset raitisilma-aukot ovat tuulta vasten järvelle päin.
Lind korostaa, että tämä on omalla tavallaan hyvin mielenkiintoinen ala. Kun asioita rupeaa miettimään, se avartaa paljon. Kentällä tulee kaikenlaisia ongelmia vastaan, ja vain kokemus auttaa ne ratkaisemaan. Oppia kertyy aikaa myöten.
Koulussa ilmanvaihdon opetuksessa pihistellään. Viekin 2 – 3 vuotta, ennen kuin työssä koulutetun säätömiehen voi päästää kentälle yksin ”harjoittelemaan” valvonnan alla. Vielä tänäkin päivänä kohteessa voi tulla ongelmia, joihin kaivataan ulkopuolisia neuvoja. Tällöin on hyvä turvautua tuttuihin ja osaaviin yhteistyökumppaneihin, joita on kertynyt vuosien varrella eri projektien parista.
”Vanhimmat kaverit voisivat olla jo eläkkeellä, mutta onneksi he tykkäävät auttaa.”
Kommentti: Tilaajallakin vastuu
Halvalla ei hyvää saa, eikä hyvää saa ainakaan hutiloimalla. Lars Lind kertoo, että muun muassa kuntapuolella on ilmanvaihdon säädöistä ja mittauksista tullut vastaan puitesopimuksia, joissa työntekijän tuntihinnoitteluksi on puristettu 26 euroon. Hinta on alhainen, jos tavoitteena on hyvä laatu sekä yhteiskuntavelvoittteiden moitteeton hoito.
Lindin mukaan puitesopimuksissa lasketaan työajaksi neljä minuuttia aikaa tilaa kohden, ja sen päälle vielä säätötyöt. Jos venttiilit vielä pestään ja järjestelmä puhdistetaan asiallisesti, niin ei hintataso ei kuulosta uskottavalta.
”Ei ole tietenkään varmaa, parantuuko laatu automaattisesti, jos hinta nousee, koska toimijoita on kuin Sulan teollisuusalueella. Toivottavasti tältä osin ala muuttuu aikaa myöten paremmaksi.”
Mutta jos ei kaupungin toimintaa voi kehua, olisi yksityiselläkin puolella syytä huolellisuuteen. Lind ihmettelee, kuinka isotkin konehuoneet ovat likaisia, ja usein käytännössä täysin huoltamatta. Miljoonien eurojen arvoisissa kiinteistöissä.
”Kun kiinteistöissä tehdään kymmenen vuoden välein ilmanvaihdon puhdistus- ja säätöurakka, huolella tehtynä sen hinta on joka tapauksessa kymmeniä tuhansia euroja. Lind onkin huomannut, että suurin osa IV-huoltoa on lähinnä suodatinten vaihtoa. Ja sekin tehdään huonosti pussit repien.
teksti: Heikki Heikkonen, kuvat: Heikki Heikkonen ja Lars Lind
