Uutinen

Ilma raikasta ja energia kiertää

Ilmanvaihtoteknisesti jäähallien haaste on ilman kerrostuneisuus, etenkin jos ilmanjako toteutetaan yläjakoisena.

27.10.2016 13:28

Suomessa on runsaat 60 eri aikoina rakennettua jäähallia, joista yksi vanhimpia on Poriin vuonna 1971 rakennettu Isonmäen jäähalli. Sen perusteellinen runsaat 11 miljoonaa maksanut saneeraus- ja laajennusurakka saatiin valmiiksi vuoden 2016 alkupuolella.

Suuren remontin jälkeen Isonmäen jäähalli sai nimen Isomäki Areena. Laajennuksen yhteydessä talotekniikkin uusittiin lähes täysin, paitsi että vuonna 2011 hankittu kylmäkone ja jääkiekkokaukalon alla kulkevat jäähdytysputket jätettiin paikoilleen.

Ilmanvaihtoteknisesti jäähallien haaste on ilman kerrostuneisuus, etenkin jos ilmanjako toteutetaan yläjakoisena. Jos huoneilma on viileämpää kuin ylhäältä puhallettava puhdas tuloilma, niin puhallettava ilma jää ylhäälle eikä laskeudu alas toivotulla tavalla.

”Jos taas huoneilma on lämpimämpää kuin tuloilma, alas laskeutuva viileä ilma aiheuttaa vedontunnetta”, toteaa kohteen LVIA-tekniikan suunnittelusta vastannut LVI-insinööritoimisto Vahvacon Oy:n Aki Mikkelson.

Jäähalli. Aki Mikkelson tutkii katsomoita ja kaukaloaluetta palvelevia ilmanvaihtokoneita.

Tuloilmalle tarkat säädöt

Halliosan ilman kerrostuneisuuden ongelma ratkaistiin valitsemalla tuloilman päätelaitteiksi säätyvät pyörövirtahajottajat. Säätö perustuu oleskeluvyöhykkeen ja tuloilman lämpötilojen mittaamiseen.

”Lämpötilaerojen mukaan säädetään tuloilman päätelaitteiden heittokuviota ja päätelaitteelle tulevaa ilmamäärää. Näin on varmistuttu siitä, että ilma laskeutuu varmasti alas oleskeluvyöhykkeelle, mutta kuitenkin vedottomasti”, Mikkelson alustaa.

Ilmastointiurakasta vastasi porilainen vuonna 1986 perustettu Ilmastointi Salminen Oy. Yrityksessä on menossa vuonna 2010 alkanut sukupolvenvaihdos, ja toista sukupolvea edustava Ville Salminen vastaa esimerkiksi ostoista, laadusta ja investoinneista. Työmaan projektin etumiehenä on toiminut Hannu Blomqvist.

Hallissa, jonka korkeus on 19 metriä, ilmanvaihtokanavien alapohjat kulkevat 14,6 metrin korkeudessa ja ylimmät 19 metrissä. Pituutta ahtaasti pakatuilla kanavilla on kolme kilometriä.

Kanavat. Asennuksen alkaessa jouduttiin pohtimaan parasta asennusjärjestystä jäälle ja katsomotiloille jakautuvalle 12 kanavalle.

Halliosan kahteen suuntaan kaareva katto aiheutti haasteita erityisesti suunniteltaessa kohtaa, jossa ilmavaihtokonehuoneesta tulevat kanavat johdetaan hallitilaan. Kaaripalkkien väliin oli ahdettava suuria kanavia moneen kerrokseen.

”IV-urakka alkoi keväällä 2014 vanhan tekniikan purkamisella, ja uusia ilmanvaihtokanavia asennettiin etukäteen paikoilleen niin paljon kuin mahdollista, mikä helpotti loppuvaiheen aikataulussa pysymistä”, Salminen ja Blomqvist kuvaavat.

Tarkkaan harkittu asennusjärjestys

Asennuksen alkaessa oli epäselvää mikä voisi olla paras asennusjärjestys 12 kanavalle, jotka jakautuvat jäälle ja katsomotiloille ja joiden halkaisija on 1000 millimetriä. Osa kanavista oli eristettävä, kuten esimerkiksi tuloilmakanavat sekä kylmää ilmaa alhaalta ottavat poistoilmakanavat.

”Yksi kanava painaa 30 kiloa metriä kohden, mikä on normaalimittaiselle miehelle iso massa maassakin käsiteltäväksi, saatikka sitten kun se nostetaan ylös”, Blomqvist kuvaa.

Asennuksissa ja kanavien nostoissa käytettiin apuna isoa saksinosturia. Työmaalla oli käytössä myös kolme kuukulkijaa.

”Samaan aikaan työn alla oli valtava konehuone ja loppuvaiheessa konehuoneosia valmistettiin ylitöinä omassa verstaassa. Töitä tekivät kaikki miehet mitkä irti saatiin, niin työmaalla kuin verstaallakin. Lomiakin siirrettiin”, Ville Salminen kuvaa.

Lämmönjakohuone. Vehmasputki Oy:n Kari Loukkaanhuhta vastasi projektipäällikkönä putkiasennuksista.

Putkistoja uusittiin

Hankkeen yhteydessä putkiurakasta vastannut Vehmasputki Oy asensi uudet ratakylmäputket ratakylmän tuotantolaitokselta jääalueelle. Halliin johdettiin myös roudansulatusputkisto, lauhdelämpöputket sekä lauhdelämpövaraajalta tulevat putket.

Vehmasputken projektipäällikkönä hankkeessa toiminut Kari Loukkaanhuhta luonnehtii urakkaa tavanomaiseksi vesi-, viemäri- ja lämpöjohtouraksi, johon jäähdytys ja freezium sekä lauhdelännöntalteenotto ja lattialämmitysputkistot toivat omat lisämausteensa.

”Lämpöjohdot tehtiin mustasta raudasta pääosin ja vesijohdot kuparista ja osin muovista. Lattialämmitys perustuu muoviputkiin. Vesijohdot on upotettu seiniin, etteivät pelin jännityksestä innostuneet fanit revi niitä irti. Jään alla kiertävät vanhat alkuperäiset 30–35 vuotta vanhat putket”, Loukkaanhuhta kertoo.

Hallissa on Suomen tekojää Oy:n vuonna 2011 toimittama ratakylmän tuotantolaitos, joka jätettiin ennalleen. Ratakylmäverkoston nesteenä on Freezium ja itse kylmälaitos käyttää kylmäaineena ammoniakkia. Ratkaisut on tehty alkuperäisen ratakylmän tuotantolaitoksen hankinnan yhteydessä.

Ilmanvaihtokonehuone. Musta putki on freeziumia sisältävä ratakylmäverkoston putki. Suunnittelija Aki Mikkelson ja toteuttajat Kari Loukkaanhuhta, Ville Salminen ja Hannu Blomqvist tarkastuskierroksella.

Lauhdelämpö hyödynnetään

Kiinteistössä on kaukolämpö, mutta ensi sijassa lämmityksessä käytetään ratakylmän tuotantolaitoksen tuottamaa lauhdelämpöä.

Ratakylmän tuotantolaitokselta otetaan kylmäprosessin lauhdelämpöä talteen kolmella tavalla. Ensimmäinen tapa on ottaa sitä suoraan lauhdelämpöverkostosta ilmanvaihtokoneiden tuloilman esilämmityspattereihin. Toinen on korottaa lauhdelämpöverkoston nesteen lämpötilaa lämpöpumpulla ja kolmas se, että hyödynnetään ammoniakkipiirin tulistuksen poistimilta saatavaa lämpöä.

”Molemmista lähteistä saatava lämpö varastoidaan varaajaan, ja se käytetään hyödyksi käyttöveden, patteriverkoston ja lattialämmitysverkoston lämmityksessä”, Mikkelson kuvaa.

Konehuoneessa tehtiin yhteistyötä

Ilmanvaihto saa käyttövoimansa kolmannessa kerroksessa sijaitsevasta konehuoneesta, jossa sijaitsevat rakennuksen eri tilaryhmiä palvelevat 11 ilmanvaihtokonetta. Kiertoilman määrää säädetään hallitilan hiilidioksidipitoisuuden mukaan.

Konehuoneen kanavat ovat suurelta osin Ilmastointi Salminen Oy:n peltiverstaan omaa tuotantoa. Laitos on putki, IV- ja sähköurakoitsijoiden yhteisponnistus. Kari Loukkaanhuhta kertoo, että urakoisijat auttoivat toisiaan muun muassa nostoissa. Nokkamiehet sopivat keskenään reitit ja hyväksyttivät ajatuksensa suunnittelijalla.

”Paikallisten yritysten kanssa tämänkaltainen yhteistyö on mahdollista, toisin kuin ehkä komennusurakoitsijoiden kanssa, jotka saattavat vain omaan urakkaansa eivätkä välttämättä pyri sovittelemaan töitten kulkua muitten osapuolien kanssa”, Loukkaanhuhta pohtii.

Innovaatio. Sauna-aition ikkunan pinnalle puhallettava ilmaverho estää näkymien huurtumisen.

Halli pysyy kuivana

Halliosan kuivaaminen on toteutettu sekä kaukaloalueen ilmanvaihtokoneen tuloilman jäähdytyksellä että erillisellä kuivaimella, josta on omat kanavat halliosaan.

”Ilmaa kuivataan kaukaloaluetta palvelevalla ilmanvaihtokoneella. Tuloilmaa jäähdytetään ratakylmäverkostoon kytketyllä jäähdytyspatterilla ja lämmittämällä se takaisin lämpimäksi lauhdelämpöpatterilla”, Mikkelson toteaa.

Kuivausta varten halliosaa palvelee erillinen kuivain, jolla päästään alhaisiin kastepistelämpötiloihin. Kuivaimelta on omat kanavat ilmanvaihtokonehuoneesta halliosaan. Erillistä kuivainta tarvitaan ilmanvaihdon kuivauksen apuna erityisesti alkusyksyn peleissä kun ulkoilma on kosteaa.