IEA: Lämmön ja sähkön yhteistuotanto merkittävä osa kestävää energiatulevaisuutta
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tuoreen selvityksen mukaan lämmön ja sähkön yhteistuotannolla on merkittävä rooli globaalin ilmastohaasteen ratkaisemisessa. Samalla järjestö nostaa Suomen lämmön ja sähkön tuotannon sekä kaukolämmityksen mallimaaksi.
6.3.2009 Helsingissä järjestetyssä yhteistuotantoseminaarissa kansainvälisen energiajärjestön IEA:n energia-asiantuntija Thomas Kerr esitteli IEA:n vuosina 2007 – 2009 tekemää kattavaa maailmanlaajuista selvitystä yhteistuotannosta ja kaukolämmityksestä ja -jäähdytyksestä sekä niiden merkityksestä ja mahdollisuuksista.
Selvityksestä päävastuussa olevan Kerrin mukaan IEA pitää yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa yhtenä tehokkaimmista ja tärkeimmistä maailmanlaajuisista energiantuotannon tehostamiskeinoista. Kerr korostaa myös kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen merkitystä tehokkaana keinona vähentää hiilidioksidipäästöjä rakennusten lämmityksessä.
IEA:n selvityksessä on arvioitu yhteistuotannon ja kaukolämmityksen sekä -jäähdytyksen tilannetta useissa eri maissa. Arvioiduista maista vain Suomi ja Tanska saivat täydet viisi tähteä. Kerr antaa Suomelle erityistä tunnustusta laajasta sekä yhdyskuntien kaukolämmitykseen että teollisuuden prosessilämpöön perustuvasta yhteistuotannosta ja biopolttoaineiden tehokkaasta hyödyntämisestä yhteistuotannossa. Hän korostaa myös
kaukojäähdytysliiketoiminnan merkittävää kasvattamista Suomen kaltaisissa ilmasto-olosuhteissa.
Epäkohtana polttoaineiden valmisteverotus
Suomen energiapolitiikan yhteistuotantoon ja kaukolämmitykseen kohdistuvia linjauksia Kerr piti pääosin onnistuneina, mutta kritisoi kuitenkin yhteistuotannon lämmön ja jäähdytyksen polttoaineiden valmisteverotusta sekä kaukolämmitykseen perustuvan yhteistuotannon kohtelua EU:n päästökauppajärjestelmässä. Tämä voi hänen mielestään rajoittaa yhteistuotannon ja kaukolämmityksen laajenemista.
Energiateollisuus ry:n mielestä kritiikki on perusteltua, sillä EU:n päästökauppajärjestelmä ei ota riittävästi huomioon yhteistuotannon ja kaukolämmityksen erityispiirteitä. Esimerkiksi liitettäessä uusia asiakkaita kaukolämpöverkkoon marginaalikustannukset ovat päästökaupan takia nousseet merkittävästi ja tarpeettomasti.
Energiateollisuus kritisoi myös nykyistä energiaverojärjestelmää, jossa voimalaitosten käyttämät polttoaineet ovat verottomia sillä edellytyksellä, että voimalaitoksen tuottamaa lämpöä ei oteta hyötykäyttöön. Jos lämpö otetaan hyötykäyttöön, voimalaitoksen lämmön tuotantoon käyttämistä polttoaineista maksetaan valmisteveroa. Näin sähköntuotannossa syntyvien häviöiden hyödyntämistä verotetaan, mikä ei energiantuotannon tehostamisen ja energiansäästön kannalta ole perusteltua.
IEA on viime vuosina aktiivisesti pyrkinyt edistämään yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa eri puolilla maailmaa. Yhteistuotanto on tuntematon käsite jopa useissa Euroopan maissa, vaikka sitä onkin laajasti muun muassa kaikissa Pohjoismaissa, Puolassa ja Saksassa.
Yhteistuotanto on eittämättä tehokkain tapa hyödyntää eri polttoaineiden energiasisältö mahdollisimman hyödyllisesti. Yhteistuotantolaitoksen hyötysuhde voi kohota yli 90 prosenttiin. Yhteistuotannon tehokkuuden ansiosta ympäristöpäästöt ovat yli 30 prosenttia pienempiä kuin tuotettaessa vastaava energia erillisissä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa.
Yhteistuotanto ja kaukolämpö ja -jäähdytys ovat monipuolista ja tehokasta energiaa, jota voidaan tuottaa useilla polttoaineilla ja tekniikoilla. Uusiutuvien energialähteiden lisääntyvän käytön myötä tuotantomuotojen ympäristömyötäisyys ja tehokkuus kasvavat entisestään.
www.energia.fi | Copyright ©
