Hyviä uutisia toimistoväelle – VOC-yhdisteiden pitoisuudet sisäilmassa ovat pieniä

Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet toimistojen sisäilmassa ovat vähäisiä.

Työterveyslaitoksen tutkimus osoittaa, että haihtuvien orgaanisten yhdisteiden eli VOC-yhdisteiden pitoisuudet toimistojen sisäilmassa ovat pieniä ja että ne ovat epätodennäköinen syy työpaikkojen sisäilmaongelmiin. VOC-yhdisteiden lähteitä ovat muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaalit, hajusteet, siivousaineet, tilan käyttäjien toiminnot ja liikenne.

Katsauksessa tarkasteltiin toimistoissa, kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveysalan toimistotyyppisissä tiloissa esiintyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden yleisimpiä päästölähteitä, pitoisuustasoja, terveysvaikutuksia ja mittausmenetelmiä.

Katsauksen pääpaino oli VOC-yhdisteissä (volatile organic compounds), mutta suppeasti käsiteltiin myös erittäin haihtuvia VVOC-yhdisteitä (very volatile organic compounds) ja puolihaihtuvia SVOC-yhdisteitä (semi volatile organic compounds).

Yhdisteiden esiintyvyyttä ja pitoisuustasoja tarkasteltiin VOC-yhdisteiden ja VVOC-yhdisteisiin kuuluvan formaldehydin osalta Työterveyslaitoksen vuosina 2010–2019 keräämien mittausaineistojen perusteella. Näytteet ovat peräisin pääosin rakennuksista, joissa on epäilty sisäilmaongelmaa.

VOC-pitoisuudet alle raja-arvojen

Kaikkien yhdisteiden tavanomaiset pitoisuudet sisäilmassa osoittautuivat varsin pieniksi. Ne olivat huomattavasti eurooppalaisten ja saksalaisten terveysperusteisten raja-arvojen ja Suomen asumisterveysasetuksen toimenpiderajojen alapuolella. Terveysperusteisia raja-arvoja laadittaessa on otettu huomioon erilaiset haitalliset terveysvaikutukset, myös muun muassa silmien ja hengitysteiden ärsytysvaikutukset.

– VOC-yhdisteiden alhaisen pitoisuustason ja terveysriskien epätodennäköisyyden perusteella arvioimme, että toimistotyyppisillä työpaikoilla sisäilmaongelmien taustalla on vain harvoin syytä epäillä VOC-yhdisteitä, sanoo vanhempi asiantuntija Kaisa Wallenius Työterveyslaitoksesta.

– Sisäilman VOC-mittauksien hyödyllisyyttä pitää harkita tarkasti kohdekohtaisesti ja tilanteen kokonaisarvioon perustuen.

VOCit voivat toisinaan aiheuttaa hajuja, mutta hajuista ei voi päätellä, että materiaaleista aiheutuisi terveyshaittaa. Häiritsevien hajujen lähteet on kuitenkin syytä aina selvittää.

Hajuja voidaan vähentää huolehtimalla riittävästä ilmanvaihdosta. Myös muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaaleja valittaessa kannattaa mahdolliset materiaalipäästöt ottaa huomioon.

Monet tahot Euroopassa ja Suomessa Rakennustietosäätiö antavat materiaalien päästöluokituksia, jotka kannustavat valmistajia ja kehittäjiä vähäpäästöisiin materiaaleihin. Rakennustietosäätiön myöntämä M1-materiaalipäästöluokitus vaaditaan usein julkisissa kilpailutuksissa.

Organisaatioilla ja kuluttajilla onkin mahdollisuus omilla valinnoillaan vaikuttaa sisäympäristön päästöihin ja sen myötä tuotekehitykseen ja markkinoilla oleviin tuotteisiin.

10 vuoden laaja tutkimus

Näin laajaa tutkimusta VOC-yhdisteiden esiintyvyydestä ja pitoisuuksista ei ole Suomessa aiemmin tehty. Kymmenen vuoden aikana yhdisteiden esiintyvyydessä näkyy sekä laskevia että nousevia trendejä.

Kaikkien yhdisteiden osalta määritysrajan ylittävien näytteiden keskimääräiset pitoisuudet ovat pysyneet koko kymmenvuotisen tarkastelujakson aikana hyvin matalalla tasolla. Aromaattisten ja alifaattisten hiilivetyjen esiintyvyyden laskemiseen ovat vaikuttaneet todennäköisesti muun muassa rakennusmateriaalipäästöjen väheneminen, siivousmenetelmien ja käytettyjen siivousaineiden kehittyminen sekä vähäpäästöisten polttoaineiden yleistyminen.

Toisaalta aineistossa näkyy myös joidenkin yhdisteryhmien esiintyvyyden kasvua, mikä voi liittyä rakennus- ja sisustusmateriaalien, hygieniatuotteiden ja siivousaineiden muutoksiin sekä tarkempaan analytiikkaan.

VOC-katsaus on osa Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa, ja ohjelmassa on myöhemmin tarkoitus tarkastella myös asuntojen VOC-pitoisuuksia. Katsausten tuloksia hyödynnetään mm. Asumisterveysasetuksen päivityksessä sekä Työterveyslaitoksen sisäilmaohjeiden (mm. rakennusten olosuhteiden ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi) päivityksissä.

Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteena on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa. Jos sisäilmassa ilmenee ongelmia, ongelmien syyt on aina selvitettävä ja mahdolliset vauriot korjattava. Sisäilman laatuun liittyvät ongelmat ovat yleensä ehkäistävissä ja ratkaistavissa.