Hyvää senioriasumista

Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että yli 75-vuotiaita on vuonna 2020 lähes puolta enemmän kuin vuonna 1999. Seniorikansalaisten määrän kasvu asettaa haasteita myös rakentamiselle.

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassa painotetaan ikääntyvien ihmisten kotona asumisen tukemista. Apuvälineet ja uusi teknologia helpottavat ikääntyvien itsenäistä asumista ja kuntoutumista sekä tukevat hoitotyötä. Jo 1990-luvulla alkanut kehitys laitosmuotoisen asumisen vähentämiseksi ja korvaamiseksi muun muassa palvelutaloilla on edennyt varsinkin 2000-luvun vaihteen jälkeen kohti ns. senioriasumisen mallia.

Esteettömyys on tärkeintä

Senioritalo on 1990- ja 2000-luvun vaihteessa syntynyt termi, jolla kuvataan normaalia asuintaloa, joka on rakennettu siten, että siinä voi asua pitkään omatoimisesti. Niissä on yleensä alaikäraja ja niiden suunnittelussa on otettu huomioon ihmisten ikääntymiseen liittyvät seikat kuten toimintakyvyn aleneminen ja mahdollisten apuvälineiden vaatima esteettömyys.

– Suuret rakennuttajat alkoivat markkinoida ns. senioriasuntoja jo 1990- ja 2000-luvun taitteessa, vaikka silloin ei oikeastaan ollut vielä selkeää kuvaa siitä, mitä hyvä senioriasuminen on, toteaa Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso. – Viime vuosina asiassa on kuitenkin päästy eteenpäin, ja nyt rakennetaan jo hyviä seniorikohteita.

Tärkeintä asukkaan pärjäämisen kannalta on asunnon esteettömyys. Rakentamisessa esteettömyyteen voidaan kiinnittää huomiota monella tavalla. Senioritalossa esimerkiksi ovien minimileveys tulisi olla yksi metri, jotta niistä mahtuu kulkemaan esimerkiksi pyörätuolin tai ”rollaattorin” kanssa. Eteisessä on oltava riittävästi tilaa tuolille ja liikkumiseen tarkoitettujen apuvälineiden säilytykselle.

Keittiön turvaliesi, kaapistojen ulosvedettävä hyllyt ja pyörivät kulmakaapit auttavat ikääntyvää normaaleissa arkiaskareissa. Wc-tiloissa tulisi olla tukikaiteiden kiinnitysmahdollisuus sekä riittävästi säilytystilaa. WC:n mitoituksessa ja kalusteiden sijoittelussa on otettava huomioon, että asukas voi liikkua huonosti ja saattaa tarvita toimissaan myös avustajaa.

Talon valaistukseen on kiinnitettävä huomiota, sillä huono valaistus aiheuttaa virheaistimuksia ja lisää onnettomuusriskiä. Lattian väritykseksi sopii parhaiten tasainen ja tummahko sävy, ja ympäristön on hyvä olla muutenkin selkeä.

Kulunvalvonta ja turvallisuus

– On tärkeää, että talon tietoliikenneyhteydet pelaavat jo heti käyttöönottovaiheessa, sillä senioritalossa on kiinnitettävä erityisesti huomiota turvajärjestelmiin ja tietoliikenteeseen.

– Muun muassa mahdollisuus avun hälyttämiseen, ulko-oven ja huoneiston välinen yhteys (joko ääni tai kuva ja ääni), kulunvalvonta, turvaliedet ja erilaiset ajastimet tuovat turvallisuutta ikääntyvien asumiseen jo tämän päivän rakennuskannassa. Lisäksi tulevat ja osin jo käytössä olevat tekniikat mahdollistavat erilaisia teknisiä järjestelyjä. Televisiosta tulee tulevaisuudessa yhä interaktiivisempi palveluväline ja internetin kautta voidaan hoitaa palveluita ja ylläpitää turvajärjestelmiä, Laakso sanoo. Automaattinen kulunvalvonta voi tarvittaessa tehdä hälytyksen ennaltamääritetyissä riskitapauksissa. Esimerkiksi oven aukaisu, kulku yöaikaan tai vaikka sängystä nousu voidaan määritellä hälytyksen aiheuttajaksi.

Lue lisää Talotekniikka-lehden tuoreimmasta numerosta. Tilaa lehti tästä.