Huono valaistus maksaa kansantaloudelle – miten käy, kun loisteputket vaihdetaan ledeiksi?
Lakimuutoksen tavoitteena on vaihtaa EU:n valaisinkanta energiatehokkaisiin ledeihin ja estää myrkyllisen elohopean pääsy ympäristöön. Kuva Greenled.
Puhe valaistuksen terveysvaikutuksista ei ole huuhaata. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen on tutkinut valon vaikutusta ihmiseen jo 1980-luvulta, ja sanoo, että valaistus on kiinteistöissä laajalti puutteellista, sanotaan Greenled Oy:n tiedotteessa.
– Monin paikoin valaistus ei täytä edes visuaalisen näkemisen standardeja; terveysvaikutuksia ei ole huomioitu oikeastaan lainkaan. Huonon valaistuksen vaikutus kansantaloudelle voidaan laskea miljardeissa euroissa vuodessa, Partonen sanoo tiedotteessa.
Kaamosmasennuksen hoito maksaa vuosittain jopa 800 miljoonaa euroa; unettomuuden hintalappu on vielä suurempi, jopa 4281 miljoonaa euroa. Oikeanlainen valaistus ratkaisisi monia ongelmia, mutta aiheeseen suhtaudutaan piittaamattomasti. Asiantuntijoiden huolena on, että lähestyvä lakimuutos heikentää valaistusolosuhteita entisestään.
Loisteputken vaihtaminen led-putkeen on riski
EU:n RoHS-direktiivi kieltää uusien T5- ja T8-tyypin loisteputkien tuonnin markkinoille 24.8.2023 jälkeen. Lakimuutoksen tavoitteena on vaihtaa EU:n valaisinkanta energiatehokkaisiin ledeihin ja estää myrkyllisen elohopean pääsy ympäristöön. Suomessa kyseisiä loisteputkia on satoja tuhansia. Kiinteistöissä, joissa loisteputkia on yhä käytössä, tulisi varautua muutokseen pikimmiten. Huolimattomassa led-muutoksessa riskeinä ovat sekä valaistusolosuhteiden että sähköturvallisuuden heikkeneminen.
– Jos vanha loisteputki korvataan yksinomaan led-valoputkella, ei valaistus tule täyttämään terveyttä tukevan valaistuksen vaatimuksia. Tekniikka loiste- ja led-putkessa on täysin eri: toinen on ympärisäteilevä, toinen ei. Yleisesti led-putkessa on myös vähemmän valovirtaa kuin vanhassa loisteputkessa, Greenledin kehitysjohtaja Vesa Vähänen sanoo tiedotteessa.
Valon määrän lisäksi muutoksessa tulee huomioida sähköturvallisuus. Jos kohteeseen vaihdetaan 230V jännitteen muutossarja, tulee urakoisijan luoda valaisimille uudet tyyppikilvet ja tehdä CE- vaatimustenmukaisuusvakuutus. Muutoin vastuu sähköturvallisuudesta on kiinteistön omistajalla.
Pitkän tähtäimen suunnitelma on syytä tehdä ajoissa
Asiantuntija kehottaa lakimuutoksen lähestyessä näkemään energiansäästöä pidemmälle, jotta valon terveysvaikutukset tulevat uudessa valaistuksessa huomioiduksi. Ratkaisun ja pitkän tähtäimen suunnitelman laatimisessa on hyvä konsultoida alan ammattilaista.
– Kiinteistöjen omistajien tulee miettiä tavoitteet uudelle ratkaisulle. Terveys, näkeminen ja energiansäästö: mitkä näistä huomioidaan? Moni kiinteistön omistaja ja yritys linjaa vastuullisuuden arvokseen, ja nyt on tekojen aika, Vähänen sanoo tiedotteessa.
