Hulevesitulvat yleistyvät – Kaupunkien kriittinen infrastruktuuri haavoittuva rankkasateissa

Sweco on tehnyt selvityksen ilmastoriskien vaikutuksista kriittiselle infrastruktuurille, missä tarkasteltiin 26 Euroopan kaupungin toimenpidesuunnitelmia, Helsinki mukaan lukien, kerrotaan Swecon tiedotteessa.

Johtopäätös on, että kaupungeissa tarvitaan kiireellisesti kattavaa riskinarviointia ja -hallintaa kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Tänä vuonna voimaan tulleessa EU:n kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevassa CER-direktiivissä korostetaan myös resilientin kaupunki-infrastruktuurin tarvetta, tiedotteessa kerrotaan.

Äärimmäiset rankkasateet lisääntyvät Euroopassa ja niiden esiintymistiheyden ja voimakkuuden odotetaan lisääntyvän entisestä ilmastonmuutoksen vuoksi. Kaupungistuminen, vanhentunut infrastruktuuri ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat merkittävästi ilmastoriskeille altistumiseen, tiedotteessa kerrotaan.

Helsingissä varauduttu rankkasateisiin samoista lähtökohdista

Suomessa on eritoten isommissa kaupungeissa jo nähty, miten kiinteistöihin tulvii vettä ja kadut katkeavat rankkasateiden vuoksi.

– Sen lisäksi, että hulevesitulvat aiheuttavat fyysistä vahinkoa kiinteistöille ja liikenneinfralle, ne kuormittavat ympäristöä ja ihmisiä monin tavoin. Hulevesien määrällinen ja laadullinen hallinta onkin kunnille iso haaste, Swecon vesihuollon osastopäällikkö Antti Ryynänen muistuttaa tiedotteessa.

Swecon raportissa on käyty läpi myös Helsingin toimenpidepolitiikkaa ilmastonmuutokseen varautumisen ja kriittisen infrastruktuurin osalta. Kuten muissakin Euroopan kaupungeissa, kriittisimmiksi on tunnistettu liikenneinfrastruktuurin, energian jakelun ja vesihuollon järjestelmät.

– Hulevesien hallinta on yhteispeliä eri toimijoiden kesken. Toimiva hulevesijärjestelmä vähentää esimerkiksi vesihuoltolaitoksia kuormittavia jätevesiviemärin vuotovesiä. Helsingissäkin on yhtä vanhaa vesihuoltoverkostoa kuin Keski-Euroopassa, muun muassa hulevesien ja jätevesien sekaviemäröintijärjestelmiä. Hulevesitulvissa jätevettä voi pahimmillaan päästä nousemaan kiinteistöihin ja lähiympäristöön. On hienoa, että Helsingissä ja monissa muissakin kaupungeissa työskennellään sen eteen, että tunnistettaisiin yhä paremmin rankkasadetulvien kriittisimmät kohteet ja suunnitellaan näille kohteille toimenpiteitä, Swecon Hulevedet-tiimin päällikkö Salla Hostikka sanoo tiedotteessa.

Kaupungit ja kunnat ovat ottaneet enenevissä määrin hulevesivaikutuksia huomioon jo suunnittelun alkuvaiheissa, jolloin tulevaisuuden rakentaminen suunnitellaan kestämään paremmin myös rankkasadetulvat. Sweco on kehittänyt viime vuonna yhdessä Kanta-Hämeen alueella palvelevan HS-Veden ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa palvelun, joka auttaa kaupunkeja määrittämään hulevesiomaisuuttaan paikkatietopohjaisen pintavalunta-analyysin avulla. Palvelu visualisoi koko kunnan hulevesijärjestelmän aina maanalaisista hulevesiviemäreistä maanpäällisiin avo-ojiin.

– Tulvahallintaa voi edistää myös luonnonmukaisin rakentein, esimerkiksi lisäämällä viheralueita ja puustoa. Maankäytön suunnittelulla voidaan ehkäistä tulvaongelmia ja samalla vahvistaa alueen biodiversiteettia, Hostikka jatkaa tiedotteessa.

Tietoa Swecon Urban Insight -julkaisuista

Urban Insight on sarja Swecon asiantuntijoiden kirjoittamia raportteja kaupunkikehityksen eri osa-alueista kaupunkilaisten näkökulmasta. Nyt julkaistu selvitys korostaa kokonaisvaltaisen, poikkitieteellisen lähestymistavan merkitystä kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamisessa. Eri toimialojen yhteen saattaminen on tehokkain keino kohti kestävämpää tulevaisuutta. Poliittisten päättäjien, projektipäälliköiden ja kaupunkien on tehtävä yhteistyötä ilmastoriskien kattavaksi arvioimiseksi ja lieventämiseksi, mukaan lukien altistuminen vaaroille, omaisuuden haavoittuvuus, kerrannaisvaikutukset sekä vaikutukset ympäristöön, talouteen ja kansalaisiin.