Hukkalämmön hyödyntämisestä suursäästöt teollisuudelle
Hukkalämmön nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen voisi leikata teollisuuden energiankäyttöä arviolta jopa 4 terawattituntia vuodessa. Samalla lämpömäärällä voisi lämmittää vuoden ajan lähes kaikki pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien omakotitalot, joita on hieman yli 200 000.
Teollisuuden käyttämästä energiasta arviolta reilu kolmannes karkaa ympäristöön ilman talteenottoa ja hyötykäyttöä. Tuotannon prosessi- ja savukaasut, poistohöyryt sekä jäte- ja jäähdytysvedet sisältävät lämpöä, jota on mahdollista ottaa talteen ja käyttää hyödyksi.
Lämpö on usein kannattavinta käyttää uudelleen hyödyksi tuotannossa. Sitä voi ohjata myös tehdaskiinteistön lämmittämiseen, kaukolämpökäyttöön tai polttoaineen kuivattamiseen.
Tuotannon ylijäämälämpöä syntyy runsaasti energiavaltaisilla teollisuudenaloilla kuten metsä-, metalli-, energia- ja kemianteollisuudessa. Myös öljynjalostuksessa, elintarviketeollisuudessa sekä saha- ja puutavaran valmistuksessa vapautuu paljon käyttökelpoista lämpöä.
-Tuotannossa syntyvää lämpöä on otettu kannattavasti talteen perinteisin lämmön talteenottomenetelmin jo vuosikymmeniä. Lämmön talteenottotekniikan rinnalle on tullut uusia keinoja, jotka mahdollistavat entistä viileämmän hukkalämmön hyödyntämisen, sanoo energiatehokkuutta edistävän Motivan yksikönpäällikkö Hille Hyytiä.
Teollisuuden pitkäjänteisen ja aktiivisen energiatehokkuustyön ansiosta Suomessa säästyy tällä hetkellä energiaa enemmän kuin koskaan aiemmin, vuosittain jopa 6 terawattitunnin verran. Vaikka energiaa säästyy jo runsaasti teollisuudessa, uusia energiatehokkuustoimia tarvitaan kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
-Yksinkertaisimmat ja helpoimmat toimet on monissa yrityksissä jo tehty. Jatkossa pitää mennä syvemmälle tuotantoprosessiin ja löytää sieltä uusia energiansäästökeinoja. Myös ylijäämälämmön hyödyntäminen on yksi keskeisistä tehostamiskeinoista, sanoo Hyytiä.
Motivan käynnisti reilu vuosi sitten laajan yhteistyöhankkeen, jossa koottiin tietoa teollisen ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuuksista ja niiden kannattavuudesta. Hankkeeseen osallistui Suomen suurimpia teollisuusyrityksiä, jotka ovat jo vuosia tehneet työtä tehokkaamman energiankäytön eteen. Lisäksi mukana oli joukko ylijäämälämmön hyödyntämiseen vihkiytyneitä laitevalmistajia.
