Honkasuon ensimmäiset asuintalot ovat passiivipientaloja
Asemakaava määrää Honkasuolla matalaenergiarakentamiseen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Alueen hiilijalanjäljestä tulee keskivertoa huomattavasti pienempi.
Helsingin rakenteilla oleva Honkasuo on saanut ensimmäiset asukkaansa. 2 000 asukkaan Honkasuo rakentuu Helsingin luoteiskulmaan, Malminkartanon naapuriin.
Honkasuolle ominaista ovat puutalot: alueesta tulee kaupungin suurin uusi puutalokaupunginosa. Ensimmäiset asuintalot ovat passiivipientaloja. Talot rakennuttaa Uudenmaan Rakennustekniikka Oy.
”Passiivipientalojen rakennuttaminen on ollut hyvin mielenkiintoista, ja asunnot ovat lähteneet vetämään hyvin. Ensimmäiset kaupat tehtiin ennen kuin kaivuri aloitti työt tonteilla, ja loput kolme menivät kaupaksi sen jälkeen, kun mallitalo saatiin valmiiksi”, kertoo Reijo Hippeläinen Uudenmaan Rakennustekniikka Oy:stä.
”Puurakentaminen on selvästi noussut trendiksi. Energiatehokkuus kiinnostaa paitsi luonnon puolesta, myös kustannusten takia.”
Talojen rakenne perustuu pystyhirteen, ja niissä käytetään modernia tekniikkaa. Lämmöneriste on vaadittua paksumpi, ja tiiviysmittauksilla varmistetaan talojen ilmatiiviys. Passiivipientaloissa lämmitys on järjestetty vesikiertoisella lattialämmityksellä, jossa lämmönlähteenä on hybridilämpöpumppu. Pumppu hyödyntää rakennuksen poistoilmaa sekä maalämpöä. Lämmityksessä ja käyttöveden lämmittämisessä hyödynnetään myös aurinkoenergiaa. Lämmityssäästö on huomattava, ja kokonaissähkölasku taloissa jäänee noin puoleen keskimääräisestä.
Marraskuussa Honkasuolle valmistuu kaksi puukerrostaloa, joista tulee Helsingin ensimmäiset passiivitason puukerrostalot.
Asemakaava määrää Honkasuolla matalaenergiarakentamiseen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Alueesta tulee ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä alue, jossa rakennusten hiilijalanjälki on keskivertoa huomattavasti pienempi.
