Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
Hallituksen uusi strategia luo pohjan EU:n vuotta 2030 koskevien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiselle. Tavoitteena on nostaa kestävällä tavalla uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla yli 50 prosenttiin, puolittaa tuontiöljyn käyttö ja lisätä energiaomavaraisuus yli 55 prosenttiin.
Tavoitteet pesutusvat erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Strategia ulottuu vuoteen 2030 asti.
”Tehtävä on vaativa. Tällä hetkellä Suomen kokonaisenergiankäytöstä kivihiilen osuus on 10 prosenttia ja öljyn 23 prosenttia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää miljardien investointeja tuotantoon ja vaatii panostusta sekä yhtiöiden että valtion puolelta”, elinkeinoministeri Olli Rehn totesi tilaisuuden avauspuheessa.
”Energiamuutos pitää toteuttaa hallitusti. Sähköä ja lämpöä pitää riittää joka hetki ja mielellään vielä kohtuulliseen hintaan. Suomen valmiudet muutokseen ovat hyvät. Vahvuuksiamme ovat muun muassa toimivat sähkömarkkinat ja EU:n vuodelle 2020 asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen jopa edellä aikataulua”, Rehn sanoi.
”Euroopassa on yhtä aikaa menossa kaksi suuntausta energiapolitiikan valinnoissa: omavaraisuuden vahvistaminen ja toisaalta energiayhteistyö ja markkinoiden integroiminen. Nämä eivät ole vastakkaisia, vaan päinvastoin tukevat toisiaan: ne tuottavat yhdessä tehtynä enemmän ja tehokkaammin. Siirtyminen uusiutuvan energian tuotantoon tarkoittaa Suomessa samalla omavaraisuuden lisääntymistä.”
Uusiutuvan energian tukijärjestelmä remonttiin
”Suomen hallituksen tavoitteena on käynnistää mahdollisimman kustannustehokkaasti uuden energiateknologian pilotti-, demonstraatio- referenssilaitoksia ja hankkeita. Selvää on, että myös uusituvan energian investointien koko pitää olla järjellisessä suhteessa tuotettavan energiamäärään nähden – ja sen rahallista tukea pitää tarkastella siitäkin näkövinkkelistä”, Rehn totesi.
”Tuki ohjataan painokkaasti tulevaisuuden energiaratkaisuihin ja siksi hankkeissa tuotettava energiamäärä ei ole ainoa kilpailutusperuste – valinta perustuu kokonaisvaltaiseen harkintaan. Punnuksina painavat teknologian kehittämisen ohella myös vientimahdollisuudet eli monistettavuus, kuten myös hankkeiden työllisyysvaikutukset Suomen eri alueilla.”
Strategian valmistelu pohjautuu skenaariolaskelmille, joissa kuvataan eri energiamuotojen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2030 erilaisiin lähtöoletuksiin perustuen. Tämän rinnalla selvitetään myös eri toimenpiteiden vaikutuksia talouteen ja ympäristöön.
Strategian valmistelua ohjaa hallituksen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministerityöryhmä. Työryhmän puheenjohtajuuden jakavat elinkeinoministeri Olli Rehn ja maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen.
Ympäristöministeriö vastaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta, jonka valmistelu tehdään koordinoidusti energia- ja ilmastostrategian kanssa. Strategia annetaan selontekona eduskunnalle vuoden 2016 lopulla.
Strategiatyön verkkosivut: www.tem.fi/strategia2016
