Hallitus haluaa lisätä uusiutuvaa energiaa

Hallitus hyväksyi 24.11.2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Se annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa strategian käsittelyn 30. marraskuuta. Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Juha Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030.

Linjausten mukaan toimittaessa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että energiajärjestelmä muuttuu hiilineutraaliksi ja perustuu vahvasti uusiutuviin energialähteisiin.

Uusiutuvan energian investointitukia kohdennetaan ensisijaisesti uuden teknologian kaupallistamiseen ja taakanjakosektorille, erityisesti liikenteen kehittyneitä biopolttoaineita tuottaviin laitoksiin. Lisäksi edistetään maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämistä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä liikenteen polttoaineena.

Nykyisestä tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan. Tavoitteena on, että hankkeet toteutuvat tulevaisuudessa markkinaehtoisesti. Y

limenokauden ratkaisuna ja suomalaisen hankeosaamisen ylläpitämiseksi on tarpeen ottaa käyttöön teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joiden perusteella maksetaan sähkön tuotantotukea ainoastaan kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Vuosina 2018−2020 kilpailutetaan korkeintaan kaksi terawattituntia (TWh). Työ- ja elinkeinoministeriö teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista ennen tuotantotukea koskevan lain valmistelua.

Lisää uusiutuvia ja sähköautoja liikenteeseen

Tuontiöljyn eli bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin käyttö kotimaan tarpeisiin puolitetaan 2020-luvun aikana verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. Liikennesektorin toimet muodostavat pääosan taakanjakosektorin päästövähennystoimista. Ne vähentävät samalla suoraan öljyn energiakäyttöä. Myös rakennusten erillislämmitykseen ja työkoneisiin esitetyt toimet kohdistuvat öljyn käytön vähenemiseen.

Päästövähennystoimenpiteet liikenteessä kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin. Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi liikenteen uusia palveluita kehittämällä, kulku- ja kuljetustapoihin vaikuttamalla sekä älyliikenteen keinoja hyödyntämällä.

Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Strategian mukaan liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Myös ajoneuvokannan uusiutumista nopeutetaan huomattavasti.

CHP saa verokannustimia

Hiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan 2020-luvun aikana. Uusia voimalaitoksia tai korvausinvestointeja ei pidä tehdä kivihiilen polttoon perustuvaksi. Kuluvan hallituskauden aikana valmistellaan esitys laiksi, jossa säädetään siirtymäaika kivihiilen energiakäytöstä luopumiselle vuoteen 2030 mennessä ottaen huomioon energian toimitusvarmuuteen, huoltovarmuuteen ja poikkeustilanteisiin liittyvät näkökohdat.

Energiaverotuksella kannustetaan käyttämään sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Hakesähkön tuotantotukijärjestelmä edistää kustannustehokkaasti metsähakkeen käyttöä. Järjestelmä säilytetään nykyisenä komission voimassaolevan valtiontukihyväksynnän mukaisen ajan. Sen jatkoa arvioidaan vuonna 2018.

Lisää biokaasua

Liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden kasvava kotimainen tuotanto lisää metsäteollisuuden sivutuotteiden ja metsähakkeen käyttöä. Verotuksella varmistetaan edelleen, että turve ei ole kilpailukykyisempi kuin metsähake tai metsäteollisuuden sivutuotteet, mutta on kilpailukykyisempi kuin kivihiili ja muut fossiiliset tuontipolttoaineet. Politiikkatoimia kehitettäessä otetaan huomioon metsäbiomassan saatavuus ja sen jalostusarvo eri käyttökohteissa.

Biokaasun tuotanto ja käyttö lisääntyvät ja näiden ympärille kehittyy kasvavaa suomalaista liiketoimintaa. Kaasukäyttöisten autojen ja työkoneiden yleistymistä edistetään ja biokaasulaitosten tukemista jatketaan vähintään nykyisellä tasolla. Kansallisia säännöksiä ja lupamenettelyjä selkiytetään biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseksi. Lisäksi ajetaan biokaasua tukevia ratkaisuja vaikutettaessa EU-lainsäädäntöön ja vuoden 2020 jälkeiseen valtiontukisääntöjen valmisteluun.

Hiilinielut säilytettävä

Suomen metsien hiilinielujen vähenemistä ehkäistään vahvistamalla metsien kasvua ja hiilensitomiskykyä pitkällä aikajaksolla, selvittämällä puuttomien alueiden metsittämistä sekä vähentämällä metsien raivausta yhdyskunta- ja liikennerakentamisen yhteydessä.

EU:n maankäyttösektoria koskevaan asetusehdotukseen ja sen laskentasääntöihin vaikutetaan niin, että metsien lisääntyvä, kestävä ja monipuolinen käyttö on mahdollista, laskentasäännöt heijastelisivat todellisia nieluja ja päästöjä ja että myös metsistä syntyviä nieluyksiköitä voitaisiin käyttää rajoitetusti taakanjakosektorin velvoitteen saavuttamiseen kaudella 2021−2030. Hallitus selvittää myös sitä, miten EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa voidaan kannustaa viljelijöitä lisäämään maaperän hiilivarastoja ja hidastamaan niiden vähenemistä.

Strategiassa linjataan keskeisiä toimia päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden, lähinnä liikenteen, kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi. EU:n edellyttämiä päästövähennystoimia täsmennetään ja täydennetään kevään 2017 aikana keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisessa suunnitelmassa.

Strategia ja sen taustaselvitykset ovat tämän linkin takana. 

Kannanottoja lyhyesti:

Energiateollisuus ry: Liikenteen toimet ratkaisevassa roolissa

”Hienoa, että hallitus tunnistaa sähköisen liikenteen merkityksen päästövähennysten aikaansaamisessa ja asettaa selkeän tavoitteen sähköautoilun edistämiselle. Nyt on tärkeää, että edistämistoimet pannaan ripeästi toimeksi, jotta autokauppa ei jää odottamaan ja Suomi pääsee aidosti mukaan liikenteen murrokseen ja hyötymään älykkään liikenteen ympärille kehittyvästä liiketoiminnasta”, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Leskelä kiittää hallitusta myös kirjauksesta sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä kaukolämmön aseman turvaamisesta. Energiateollisuus pitää uutta tuotantotukijärjestelmää tarpeettomana, koska uusiutuvat sähkön tuotantomuodot ovat jo kilpailukykyisiä vaihtoehtoihin verrattuna.Tärkeää on, että järjestelmästä rakennetaan mahdollisimman markkinaehtoinen, mikä tarkoittaa käytännössä markkinahinnan päälle laskettavaa kiinteää preemiota takuuhinnan sijaan. Ei voi olla niin, että samoilla markkinoilla toimiva uusiutuva sähköntuotanto toimii eri pelisääntöjen varassa.

WWF: Hallituksen energia- ja ilmastostrategian hyvät tavoitteet kompastuvat metsien hiilinielujen puolittamiseen

Kivihiilestä luopuminen ja öljyn käytön puolittaminen eivät toteudu ongelmitta hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa. Suomi puolittaa metsien kyvyn sitoa hiilidioksidia ilmakehästä lisäämällä puun käyttöä sekä teollisuudessa että energiantuotannossa.

Strategiassa otetaan varovaisen myönteisiä askelia esimerkiksi kohti liikennejärjestelmän uudistamista ja henkilöautoliikenteen sähköistämistä. Hallituksen oivalliset linjaukset kivihiilen käytön lopettamisesta ja öljyn käytön puolittamisesta jäävät kuitenkin nyt biotaloustavoitteille alisteisiksi.

Se, että voimalaitoksissa vaihdetaan polttoaine kivihiilestä puuhun ja turpeeseen ja liikenteessä nojataan pääosin biopolttoaineisiin, ei enää riitä edelläkävijöiden joukkoon.

Teknologiateollisuus: Hallituksen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet oikeansuuntaisia

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian panostukset puhtaiden ja älykkäiden energiajärjestelmien kehittämiseen tulevat tarpeeseen. Kivihiilen ja öljynkäytön rajussa vähentämisessä on haasteita.

Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Martti Kätkä pitää uusiutuvien energialähteiden, erityisesti bioenergian, käytön edistämistä ja energiatehokkuuden parantamista oikeaan osuvina.

”Hallituksen lupaukset panostaa uuden teknologian kehittämiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen erityisesti älykkäiden energiajärjestelmien sekä niihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osalta ovat suomalaiselle teknologiateollisuudelle erittäin tärkeitä. Näin luodaan uusia vähäpäästöisiä tuotteita ja järjestelmiä sekä uutta liiketoimintaa ja taloudellista kasvua”, Kätkä kiittelee.

Luonnosuojeluliitto: Uusi energia- ja ilmastostrategia pienentää Suomen hiilinielua pysyvästi

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä strategia ei lupaa hyvää Suomen ilmastotyölle saati luonnon ja ympäristön kestävyydelle.

”Suomi hyppää bioenergiakelkkaan. Luonto ja ympäristö jäävät kyydistä”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energia-asiantuntija Hanna Aho.

”Suomen tavoitteiden tulisi perustua Pariisin ilmastosopimuksen lämpenemistavoitteeseen eli 1,5 asteeseen. Vuoteen 2050 mennessä tulisi tavoitella 100 % uusiutuvaa energiaa ja hiilinielujen tasosta huolehtimista. Uusi strategia ei vie riittävästi näitä tavoitteita kohti.”

Luonnonsuojeluliiton laskelmien mukaan strategian edellyttämän metsäenergiankäytön lisäämisen seurauksena hiilinielu pienenee pysyvästi noin 40 prosentilla suhteutettuna 2000-luvun alkuun. Kasvihuonekaasupäästöinä tämä vastaa liikennesektorin päästöjä. Luonnonsuojeluliiton mukaan erittäin huono uutinen ilmastolle on turpeen käytön kasvu vuoteen 2020 mennessä. Vaikka turpeen käytön määrän arvioidaan palautuvan nykyiselle tasolle vuoteen 2030 mennessä, ehtii turpeenpoltto tehdä tuhojaan ilmastolle ja luonnolle. Turpeen päästöt ovat suuremmat kuin kivihiilen.

Tuulivoimayhdistys: Energia- ja ilmastostrategia mahdollistaa tuulivoima-alan jatkuvuuden

Tuulivoima-alalle uusiutuvan energian tuotantotuen kilpailutuksen aloittaminen on odotettu uutinen, joka mahdollistaa alan toimintaedellytysten säilymisen Suomessa. Taloudellinen tuki on tässä markkinatilanteessa uusiutuvan energian ja tuulivoiman lisärakentamisen edellytys.

”On erittäin hieno uutinen, että Suomi panostaa puhtaaseen energiantuotantoon jatkossakin. Tuotantotuen kilpailutus on maailmalla hyväksi todettu tapa lisätä uusiutuvaa energiaa. Toimiva kilpailutus riittävän suurilla volyymeilla ja riittävällä ennakoinnilla laskee tehokkaasti uusiutuvan energian kustannustasoa. Vain parhaat hankkeet kustannustehokkaimmilla teknologioilla rakennetaan. Suomalainen tuulivoima on valmis kilpailuun”, iloitsee Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.

Bioenergia : Energiastrategian päälinjat ovat oikeat

Hallitus pyrkii säilyttämään edellytykset yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon osana toimitusvarmaa, energiatehokasta ja vähäpäästöistä energiajärjestelmää ja huomioi sen tärkeän roolin talven kysyntähuipuissa kovilla pakkasilla. Metsähakkeen käytön yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa katsotaan edellyttävän nykytilanteessa tukijärjestelmää ja edistävän kustannustehokkaasti hakkeen käyttöä sekä vahvistavan hakkeen toimitusketjua.

”Pidämme hyvänä, että tukijärjestelmä säilytetään nykyisenä ainakin vuoden 2021 alkuun asti. On myös hyvä, että hallitus on luvannut selvittää metsäenergiaa hyödyntävien pienten CHP-voimalaitosten ottamista mukaan uuteen tukijärjestelmään ja mahdollisuuden hyödyntää purua ja kuorta polttoaineena. Toivomme myös, että jatkotyössä mietitään konkreettisia toimia, joilla estetään sähkön ja lämmön yhteistuotannon väheneminen”, sanoo Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.