Hallituksen elvytyspaketin kokonaisvaikutukset 2 miljardia euroa

Hallitus sopi 30.1.2009 kokonaisvaikutuksiltaan 2 mrd. euron elvytyksestä. Elvytyspaketin työllisyysvaikutukset ovat vähintään 25 000 henkilötyövuotta. BKT lisääntyy hallituksen elvyttävien päätösten seurauksena tänä ja ensi vuonna yhteensä noin prosentilla. Vuoden 2009 budjetin ja lisäbudjetin elvyttävä vaikutus on päätösten jälkeen komission vertailussa EU:n 27 jäsenmaan joukossa kolmanneksi suurin, 1,70 prosenttia BKT:sta, eli noin 3 miljardia euroa.
Lisätalousarvion tavoitteena on kansainvälisen taloustaantuman seurauksena suhdannetyöttömyydestä kärsivien määrän minimointi sekä auttaminen vaikeiden aikojen yli. Painopisteenä ovat siten työllisyyttä suoraan edistävät toimet, kuten väyläinvestoinnit, rakentaminen sekä kela-maksun poisto. Toisena painopisteenä on koulutus ja tutkimus. Ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan määrärahoja lisätään.Työllisyys: Rakentaminen, väylät ja kela-maksun poisto

Taloudellisen tilanteen nopean heikkenemisen vaikutuksia vaimennetaan elvyttämällä rakennus ja korjaustoimintaa, lisäämällä ja aikaistamalla väyläinvestointeja sekä alentamalla työvoimakustannuksia alentamalla työnantajan kansaneläkemaksua. Elvyttävien toimenpiteiden uudet työllisyysvaikutukset yltävät yhteensä vähintäänkin 25 000 henkilötyövuoteen. Tämän lisäksi aikaistettavien väylähankkeiden työllisyysvaikutus on kokonaisuudessaan 4 300.

Rakentamisessa taloudellinen aktiviteetti uhkaa heiketä kuluvan vuoden loppua kohden sitä mukaa, kun vireillä olevat hankkeet valmistuvat. Lisäbudjettiesityksen käynnistävän rakennustoiminnan elvytyshankkeiden kokonaiskustannukset ovat 1,3 mrd. euroa, josta maa- ja vesirakentamista noin 700 miljoonaa euroa ja talonrakentamista noin 600 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutus nousee kokonaisuudessaan runsaaseen 17 000 henkilötyövuoteen, josta talonrakentaminen on runsas 10 000 ja maa- ja vesirakentaminen noin 8 000 henkilötyövuotta.

On ennakoitavissa, että elvytyspaketin työmarkkinamerkitys on nettomääräisesti suurimmillaan kuluvan vuoden loppupuolella sekä ensi vuonna.

Tiestön ja rataverkon parannuskohteet

Perustienpitoon lisätään 50 miljoonaa euroa. Lisäraha käytetään siltojen korjauksiin, pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen edellytysten parantamiseen, kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ja muihin pienehköihin kohteisiin. Summaan sisältyy Kainuun kehittämisrahaa 4,2 miljoonaa euroa käytettäväksi muun muassa Tönölänsalmen sillan kunnostukseen.

Perusradanpitoon lisätään 21,5 miljoonaa euroa. Sitä käytetään mm. Kokemäki-Tampere rataosuuden parantamiseen, Kokkola-Ykspihlajan ratapihatoimintojen tehostamiseen, Harjavallan ratapihan muutostöihin sekä Kotkan Kotolahden satamaratapihan perusparantamiseen.

Väylähankkeita aiennetaan

Seuraavat väylähankkeet aiennetaan alkavaksi vuonna 2009:

Kt 51 Kivenlahti-Kirkkonummi, kokonaiskustannus 80 miljoonaa euroa
Vt 5 Päiväranta-Vuorela, kokonaiskustannus 90 miljoonaa euroa
Vt 14 Savonlinnan keskusta, kokonaiskustannus 135 miljoonaa euroa
Vt 6 Joensuun kohta, kokonaiskustannus 35 miljoonaa euroa
Porin Mäntyluodon väylän syventämistyö, kokonaiskustannus 9,2 miljoonaa euroa, käynnistää lisäksi Porin kaupungin 22 miljoonan euron investoinnin

Lisäksi toteutetaan Seinäjoki-Oulu -ratahankkeen jatkaminen. Lisäys 40 miljoonaa euroa rahoitetaan VR Oy:n rahoitusosuutena.

Lentoasemat, laajakaista ja vesistötyöt

Helsinki-Vantaan lentoaseman korjaustöihin kohdennetaan 10 miljoonaa euroa, investoinnin kokonaiskustannus on 24 miljoonaa euroa. Menot rahoitetaan pienentämällä Finavian tuloutusvaatimusta. Oulun lentoaseman matkustajaterminaalin laajennusinvestoinnin aloittamiseen vuonna 2009 esitetään 6 miljoonaa euron määrärahaa, investoinnin kokonaiskustannus on 21 miljoonaa euroa.

Laajakaistarakentamiseen osoitetaan 66 miljoonan euron sopimusvaltuus käytettäväksi valtionosuuden maksamiseen vuosina 2009-2015. Valtionosuus käynnistää yhteensä 198 miljoonan euron laajakaistainvestoinnit. Koko hankkeen vaikutus on 3000 htv.

Lisätään 4 miljoonaa euroa vesihuolto- ja vesistötöihin ja 0,2 miljoonaa euroa valtionapuna ns. Vesijärvihankkeeseen. Myös siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeisiin lisätään 2 miljoonaa euroa valtionapuna. Yhteensä näillä käynnistetään 24,4 miljoonan euron hankkeet.

Asuntojen uustuotantoa ja korjausrakentamista

Hallitus varaa 125 miljoonaa euroa valtuutta 10 prosentin korjausavustuksen myöntämiseen vuokra-asuntojen ja asunto-osakeyhtiöiden vuonna 2009 alkaviin korjauksiin. Vuoden 2009 määrärahaksi arvioidaan 37 miljoonaa euroa. Avustusta ei myönnetä hankkeille, jotka saavat kotitalousvähennystä.

Hallitus esittää, että uusien vuokra-asuntojen rakentamiseen sekä asuntojen korjaamiseen vuonna 2009 ja 2010 hyväksyttävien korkotukilainojen valtuutta lisätään 250 miljoonalla eurolla eli yhteensä 1 170 miljoonaksi euroksi. Ratkaisuun liittyy suhdanneluonteinen lyhytaikainen korkotuki vuonna 2009 ja 2010 aloitettavien uusien vuokra-asuntokohteiden kannustamiseksi (ns. välimalli). Tällä lisävaltuudella arvioidaan voitavan tukea vuosittain noin 2 000 uuden asunnon rakentamista.

Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuutta nostetaan 30 miljoonalla eurolla. Hankkeina ovat mm. vankilarakennusten peruskorjauksia, Mikael-koulun peruskorjaus ja laajennus Mikkelissä sekä Valtion taidemuseon Vermon varastotilojen peruskorjaus ja laajennus Espoossa.

Hallitus lisää peruskoulujen toteutusaikaista ja jälkirahoitteista peruskorjausvaltuutta 33 miljoonalla eurolla, josta toteutusaikaisena myönnettävien valtionosuuksien osuus on 13 miljoonaa euroa. Tästä aiheutuu valtiolle lisämenoja 9 miljoonaa euroa vuonna 2009. Kokonaisuudessaan päätöksellä käynnistetään 77 miljoonan euron hankkeet.

Kuntien sosiaalitoimen rakennusten eli päiväkotien ja vanhainkotien korjausavustuksiin kohdennetaan 9 miljoonaa euroa. Määräraha maksetaan toteutusaikaisena eli vuoden 2009 määrärahavaikutus on täydet 9 miljoonaa euroa. Tällä käynnistetään 21 miljoonan euron hankkeet.

Varaudutaan Svenska Teaternin peruskorjaukseen avustamiseen jälkirahoituksella siten, että korjaustyöt voivat alkaa vuonna 2010 ja valtion rahoitusosuus on enintään 30 miljoonaa euroa.

Kertyneitä veikkausvoittovaroja käytetään 30 miljoonaa euroa elvyttäviin ja työllistäviin hankkeisiin jakosuhdelain mukaisesti jakautuen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön edistämiseen.

Työnantajien kela-maksun poisto vähentää kuntien menoja vuositasolla 248 miljoonaa euroa

Taloudellisen tilanteen heikkenemisen vaikutuksia pyritään vaimentamaan paitsi elvyttämällä rakennustoimintaa niin myös alentamalla yritysten työvoimakustannuksia poistamalla kansaneläkemaksu työnantajilta. Maksun poistamisen arvioidaan tukevan työvoiman kysyntää yhteensä noin 10 000 hengellä.

Alennus on tarkoitettu pysyväksi ja nopeasti voimaan tulevaksi. Kansaneläkemaksua alennetaan 1.4.2009 lähtien 0,8 prosenttiyksikköä ja se poistetaan kokonaisuudessaan 1.1.2010 alkaen.

Kela-maksun poisto on osa työmarkkinoiden kokonaispakettia, joka edistää velkaantumisen vastapainoksi julkisen talouden kestävyyttä nopeuttamalla eläkkeiden rahastointia. Työntekijöiden ja työnantajien palkansivukuluna maksamaa työeläkemaksua (TyEL-maksu) nostetaan nykyisestä 0,2 prosenttiyksiköllä vuosittain vuodesta 2011 vuoteen 2014.

Kansaneläkemaksun poisto vähentää työllistämisen kustannuksia taantumassa ja irtisanomisten uhatessa, erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa. Poisto ei ole yleinen verohelpotus työnantajalle. Kevennys kohdistuu suoraan työntekijän palkkaukseen. Yritys joka irtisanoo työntekijöitänsä, ei hyödy maksun poistosta irtisanottujen osalta.

Kunnat ovat suurena työllistäjänä yksi suurimpia Kela-maksun maksajia. Tänä vuonna kuntien menorasite kevenee 78 miljoonaa euroa. Nettovaikutus keventää ensi vuodesta lähtien kuntien maksurasitetta 248 miljoonaa euroa vuodessa pysyvästi. Tämä rasite siirtyy valtion kannettavaksi.

Sinivihreä hallitus on johdonmukaisesti siirtänyt verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöä rasittavan kulutuksen verotukseen. Ratkaisu keventää työn verotuksen kokonaisveroastetta. Kela-maksun poistosta valtiontalouteen syntyvä vaje rahoitetaan pääosin elinkeinoelämän energia- ja ympäristöveroja korottamalla. Tarvittavat rahoituspäätökset tehdään vuoden 2009 keväällä valtiontalouden menokehyksistä päätettäessä.

Rakenteellisia uudistuksia tehtäessä eri ratkaisujen ajoituksella voidaan vaikuttaa suhdanteisiin. Veroja ja maksuja kannattaa alentaa matalasuhdanteessa tai taantumassa. Toisaalta kompensoivat nostot kannattaa tehdä normaalissa suhdanteessa tai nousukaudella Maksun poisto ei murenna perusturvan rahoitusta.

Koulutus, muutosturva sekä tutkimus- ja kehitystyö

Kasvavan työttömyyden vaikutuksia pyritään lieventämään lisäämällä opiskelijapaikkoja ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen yhteensä 2 150. Lisäyksellä on työttömyyttä alentava vaikutus täysimääräisesti siltä osin kuin se suuntautuu työttömiin. Koulutuksen suuntaaminen työttömyysuhan alaisiin estäisi ainakin osaksi työntekijän ajautumista työttömäksi. Lisäksi koulutettavan mahdollisuudet tulla työllistetyksi paranisivat koulutuksen jälkeen jopa merkittävästi avoimilla työmarkkinoilla. Oppisopimuskoulutus avataan myös korkeakoulutetuille.

Ammatilliseen koulutukseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen kohdennetaan yhteensä 10 miljoonan euron lisämääräraha. Ammatilliseen peruskoulutukseen lisätään valtionosuutta 3 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 750 opiskelijan lisäystä. Lisämääräraha kohdistuu erityisesti nuorisotyöttömyyden alentamiseen ja nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseen, aikuisten koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä työnjohtokoulutuskokeilun laajentamiseen.

Ammatilliseen lisäkoulutukseen lisätään valtionosuutta 4 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 400 opiskelijatyövuoden lisäystä oppilaitosmuotoisessa lisäkoulutuksessa 2009 – 2011. Lisärahoitusta käytetään erityisesti sellaisen henkilöstön koulutustason nostamiseen, jolla ei ole lainkaan ammatillista koulutusta tai jonka koulutus on vanhentunut.

Kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen valtionosuutta lisätään 3 miljoonaa euroa, millä saavutetaan noin 1000 opiskelijapaikan lisäys 2009 – 2011 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa. Lisärahoitus kohdentuu erityisesti työmarkkinoilla olevan vanhan opistotutkinnon suorittaneen henkilöstön koulutustason nostamiseen ja työmarkkinakelpoisuuden turvaamiseen.

Panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan

Tekesin kautta yrityksille myönnettäviin tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan avustuksiin lisätään valtuutta 10 miljoonaa euroa ja määrärahaa 2 miljoonaa euroa toiminnan jatkuvuuden ja tason turvaamiseksi.

Julkiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, mm. VTT:n ja korkeakoulujen käyttöön, valtuutta lisätään 10 miljoonaa euroa ja määrärahaa 2 miljoonaa euroa.

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan myönnettäviin lainoihin lisätään valtuutta 5 miljoonaa euroa ja määrärahaa 2 miljoonaa euroa.

Muutosturvaan ja työvoimakoulutukseen lisämäärärahaa

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin lisätään 7 miljoonaa euroa muutosturvan laajentamiseen lomautetuille. Lisäksi laajennuksen myötä lisääntyviin, luonteeltaan määräaikaisiin muutosturvan tehtäviin TE-toimistoissa lisätään 1,2 miljoonaa euroa. Työllistämis-, koulutus ja erityistoimien määrärahoja on tarkoitus käyttää mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa etupainotteisesti.

Työvoimakoulutukseen lisätään 10 miljoonan euron määräraha. Starttirahaa lisätään 5 miljoonalla eurolla uusien yritysten käynnistämiseksi.

Työllisyysperusteisiin investointeihin lisätään 5 miljoonan euron valtuus ja 1,5 miljoonan euron määräraha.

Työvoimapolitiikan määrärahojen riittävyyttä arvioidaan uudelleen myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Työvoimapoliittista koulutusta suunnataan myös akateemisesti koulutettujen tarpeisiin, esimerkiksi yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten tarjoamiin täsmäkoulutusohjelmiin sekä akateemisille suunnattuihin yhteishankintakoulutuksiin. Kaikki yritysten ja työhallinnon yhteishankintana järjestämät koulutushankkeet on varauduttu toteuttamaan.

Muita määrärahapäätöksiä

Ilmatieteenlaitoksen satelliittimaa-asemainfrastruktuurin kehittämiseen Sodankylässä varataan 3,2 miljoonaa euroa.

�?ljyntorjunta-alus Hallin peruskorjaukseen kohdennetaan 7 miljoonaa euroa. Menoihin haetaan korvausta öljysuojarahastosta.

Kertaluonteisiin puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan 10 miljoonaa euroa.

Oikeutta sitoutua EU:n rakennerahasto-ohjelmien hankkeisiin aikaistetaan ohjelmakauden lopusta vuodelta 2013 vuodelle 2009. Aikaistaminen lisää työllisyyttä ja tehostaa ohjelmien toimeenpanoa. Aikaistamisesta aiheutuu valtuuden 43,5 miljoonan euron ja määrärahan 6 milj. euron lisäys kuluvana vuonna. Lisäksi vuodelta 2007-08 siirtyneitä varoja käytetään kuluvana vuonna elvytystarkoituksiin. Ohjelmakauden 2000-06 käyttämättä jääneitä varoja budjetoidaan käytettäväksi 57 miljoonaa euroa.

Hallitus lisää energiatuen valtuutta 8 miljoonalla eurolla ja määrärahaa 2 miljoonalla eurolla. Määräraha käytetään nopeasti liikkeelle lähteviin, työllisyyttä parantaviin uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin.

Velkaneuvonnan määrärahoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla talous- ja velkaneuvonnan tarpeen kasvun vuoksi.

Investointien poisto-oikeudet kaksinkertaistetaan määräaikaisesti

Hallitus haluaa kannustaa yrityksiä investoimaan lähivuosina eteen tulevat tarpeelliset investoinnit tänä ja ensi vuonna. Investointien poisto-oikeudet kaksinkertaistetaan vuosille 2009 ja 2010.

Vuoden 2009 verotuotot vähenevät n. 65 miljoonaa euroa ja vuoden 2010 verotuotot vähenevät n. 83 miljoonaa euroa. Nyt menetetyt verotulot pääosin kompensoituvat myöhemmin.

Elinkeino- ja maatalousharjoittajille verohelpotuksia

Pienituloisten elinkeinoharjoittajien asemaa parannetaan muuttamalla yksityisten elinkeinoharjoittajien ja maatalouden harjoittajien pääoma- ja ansiotulojakoa koskevia säännöksiä. Elinkeinon harjoittajan ja maatalouden harjoittajan jaettava yritystulo voitaisiin verovelvollisen vaatimuksesta verottaa kokonaan ansiotulona. Säännöstä sovellettaisiin myös maatalouden harjoittajan verotusyhtymästä saamaan tulo-osuuteen. Tällä hetkellä nämä voivat valita jaettavasta yritystulosta tai veroyhtymän tulo-osuudesta pääomatulo-osuuden määräksi 10 tai 20 prosenttia nettovarallisuudesta. Muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa.

Peltojen siirtymistä aktiivista maataloutta harjoittaville edistetään säätämällä peltojen luovutusvoitot väliaikaisesti verovapaiksi. Verovapaus koskisi luonnollisen henkilön ja kuolinpesän 1.1.2010 – 31.12.2011 tekemiä luovutuksia, jotka tehdään aktiivista maataloutta harjoittaville maatalousyrittäjille. Verovapaus toteutetaan edellyttäen, ettei verovapaus ole ristiriidassa EY:n valtiontukisäännösten kanssa.

Lisätalousarvion vaikutukset valtiontalouteen

Lisätalousarvion yhteydessä tehdyillä päätöksillä valtion menoja lisätään ja hankkeita käynnistetään kokonaisuudessaan 1,2 miljardilla eurolla. Kela-maksun poisto pienentää jatkossa tuloja 833 miljoonaa euroa vuositasolla. Lisätalousarvion elvyttävien toimien vuoden 2009 valtiontalouteen tasapainoa heikentävä vaikutus on 912 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 kehysmenoja elvytyspäätökset kasvattavat 216 miljoonaa euroa.

Hallituksen toimet taantuman torjumiseksi kokonaisuudessaan

Kuluvan viikon aikana tehtyjen päätösten jälkeen hallituksen mittava toimenpidekokonaisuus kattaa rahoitusmarkkinoiden toiminnan tuntuvan parantamisen, Euroopan elvyttävimpiin kuuluvan finanssipolitiikan sekä toimia suomalaisten lyhyen ja pitkän aikavälin luottamuksen lisäämiseksi.

Rahoitus

Rahoitusmarkkinaratkaisujen kokonaisvolyymi on 60,5 miljardia euroa. Se pitää sisällään pankkien varainhankinnan valtiontakuut, valtion pääomalainat pankeille, sekä yritysten ja viennin rahoitusinstrumentteja. Tavoitteena on, ettei yhtään työpaikkaa menetettäisi terveen yrityksen kansainvälisestä finanssikriisistä johtuviin rahoitusongelmiin.

Elvytys

Vuoden 2009 budjetin ja lisäbudjetin päätösperäisen elvytyksen taso on 1,70 prosenttia BKT:sta, eli n. 3 miljardia euroa. Suomen elvytyksen mittaluokka on kolmanneksi suurin 27 Euroopan unionin jäsenmaan joukossa.

Luottamus

Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoima kasvaa huippuvauhtia osittain hallituksen toimenpiteiden seurauksena. Hallitus pehmentää toimillaan kansainvälisestä taloustaantumasta johtuvaa suhdannetyöttömyyttä. Työllisyyttä pidetään yllä ja työttömäksi joutuvista sekä lomautetuista pidetään huolta.
Velkaantumisen vastapainoksi hallitus tekee julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

Lue lisää

Katso kaikki