Forssan vedenkulutus reaaliaikaisessa etämittauksessa
Forssassa vesilaskut perustuvat todelliseen kulutukseen, eikä arviolaskuja tunneta.
Forssan kaupungissa on käytössä radiosignaaliin perustuva vedenkulutuksen reaaliaikainen etämittaus, jonka piirissä ovat kaikki kiinteistöt ja teollisuuslaitokset.
Vastaavaa automaatiotekniikkaa ei muilla kunnallisilla laitoksilla ole vielä käytössä. Forssassa uskotaan, että menetelmä saa nopeasti jalansijaa etenkin suurten kaupunkien uusilla asuinalueilla. Vanhojakin kiinteistöjä voidaan siirtää järjestelmään sitä mukaa, kun niiden mittarit ovat vaihdon tarpeessa.
Forssassa on kaksi erillistä mittaus- ja raportointijärjestelmää. Ensimmäinen on vuonna 2012 käyttöönotettu Elkome Systems Oy:n toimittama teollisuuden mittaus- ja raportointijärjestelmä, jossa on mukana 12 kaupungin suurinta vedenkuluttajaa.
Toinen on asuin- ja liikekiinteistöille sekä pienehköille teollisuuslaitoksille tarkoitettu etämittausjärjestelmä. Tanskalaisen Kastrup A/S:n tekniikkaan perustuva järjestelmä rakennettiin vuosina 2013- 2015. Siinä on mukana 3800 asiakasta, enimmäkseen asuintaloja, mutta myös liikekiinteistöjä.
Järjestelmässä on mukana 3800 kiinteistöä. Mittareiden vaihto alkoi vuonna 2013 ja päättyi vuoden 2015 lopussa. Vaihto tehtiin omana työnä. Vesihuoltoliikelaitoksen vesihuoltojohtaja Kimmo Paakkonen ja työpäällikkö Jarmo Viitanen ovat tyytyväisiä.
”Investoinnin hinnaksi tuli noin 650 000 euroa mittareineen ja radioverkkojärjestelmineen. Summa tulee kuitatuksi pienentyneillä mittarinluku- ja kunnossapitokuluilla, sillä aikaisemmin mittareiden lukemiseen kului neljältä asentajalta kolmen kuukauden työpanos. Näin laskien investointi tulee kuoletettua mittareiden käyttöiän aikana”, Paakkonen laskee.
Lisäarvoa asiakkaille saadaan reaaliaikaisen laskutuksen ja järjestelmästä saatavien vuotohälytysten myötä. Laitoksen kannalta talouden seuranta on aikaisempaa parempaa ja vedenkulutuksen muutoksiin voidaan reagoida nopeammin.
Tiedot laskutukseen
Järjestelmää ja teknisiä vaihtoehtoja alettiin tutkia kuutisen vuotta sitten. Markkinoilla oli ja on muutamia vaihtoehtoja. Tuohon aikaan tanskalaisen Kamstrup A/S;n järjestelmä oli kuitenkin ainoa, josta tiedot saatiin automaattisesti suoraan laitoksen käyttämään laskutusjärjestelmään.
Ultraäänitekniikka, johon mittaaminen perustuu, oli täydellisin saatavilla oleva tekniikka kuusi vuotta sitten.
Laitetoimittajan kanssa tehty palvelusopimus kattaa tiedonkeruupalvelimen ylläpidon Tanskassa ja teknisen tuen.
”Mittareiden lisäksi mukana on luentajärjestelmä ja poikkeamista kertova hälytysjärjestelmä. Valmistaja lupaa mittareille 15 vuoden eliniän. Tiedossani ei ole, että markkinoille olisi tullut vastaavia kilpailevia uusia tekniikoita, mutta 15 vuoden kuluttua tilanne varmasti toinen”, Viitanen sanoo.
Haja-asutusalueelle ei ole rakennettu radioverkkoa, koska investointi suhteessa kulutuspisteiden määrään ja alueen laajuuteen on nykyisellä radioverkon rakennuskustannuksilla liian mittava. Tiedonsiirto haja-asutusalueella ei tästä johtuen perustu radioverkkoon, vaan mittarit käydään lukemassa ajamalla luentalaitteella varustetulla autolla kiinteistöjen ohi.
Ultraäänitekniikalla tarkat lukemat
Ultraäänitekniikka perustuu ultraäänen kulkueroon, kun ääntä lähetetään mittarista myötä- ja vastavirtaan. Järjestelmä huomaa jopa parin litran tuntivirtaamat vedenkulutuksessa. Vanhoilla mittareilla maksettiin herkästi korvauksia vedenkulutuksen poikkeamista, mutta nyt voidaan osoittaa lukemien pohjautuvan todelliseen kulutukseen.
”Uuden tekniikan ansiosta esimerkiksi asiakkaiden taholta tulleet reklamaatiot ovat lähes lakanneet, ja loput on voitu osoittaa vääräksi perehtymällä mittarin mittaushistoriaan. Luenta on asetettu siten että lukema kiinteistöstä saadaan kuudesti vuorokaudessa. Jos tätä tarkemmille lukemille on ollut tarvetta, tuntikohtaiset lukemat on saatu kytkemällä vesilaitoksen kannettava tietokone kiinteistön vesimittariin”, Viitanen sanoo.
Mittareiden lukemat saataisiin vesilaitokselle radioteitse useamminkin, mutta se kuluttaisi patterit nopeammin loppuun.
Vuoden 2014 syyskuussa astui voimaan uusi vesihuoltolaki. Vastuuta vedenkulutuksen mittausten ja siinä esiintyvien poikkeamien toteen näyttämisestä siirretään yhä enemmän vesilaitosten harteille.
”Tästä syystä vedenkulutuksen mittausten oikeellisuutta koskevat reklamaatiot ja niistä maksettavat korvaukset voivat kääntyä nousuun. Forssassa tätä ei tarvitse pelätä.”
Ultraäänimittauksen tekniikka perustuu ultraäänen kulkueroon, kun ääntä lähetetään mittarista myötä- ja vastavirtaan.
Lukemat varmassa tallessa
Viitasen mukaan mittari ei oikeastaan ole mittari vaan tietokone, joka tallentaa tuntilukemat muistiinsa 460 päivän ajalta. Lukemat ovat siis tallessa kahdessa paikassa, sekä itse mittarissa että valmistajan pilvipalvelussa Tanskassa.
Mittarit voidaan säätää hälyttämään jos esimerkiksi veden kulutus ei pysähdy kertaakaan vuorokauden aikana, ei edes yöllä. Tieto suurehkoista poikkeamahavainnoista voidaan lähettää laitoksen järjestelmän kautta joko tekstiviestinä tai sähköpostina kiinteistön omistajalle.
Taloyhtiön kiinteistökohtainen poikkeama syntyy jo siitä, että yhdessä asunnossa WC-pytty vuotaa. Nyt järjestelmä on joidenkin isompien taloyhtiöiden osalta säädetty hälyttämään liian herkästi, sillä hälytyksiä saattaa tulla vuorokaudessa jopa 60–70 kappaletta.
”Kerrostaloissa käydään suihkussa yölläkin. Tällöin mittari ei pysähdy kertaakaan valvontajakson aikana ja järjestelmä antaa vikahälytyksen. Forssassa tällaisia kerrostaloja, joista hälytyksiä tulee jatkuvasti, on ehkä 50 kappaletta. Näissä voi olla vuoto, tai sitten asukkaan vain suihkuttelevat ahkerasti”, Viitanen pohtii.
Suurkuluttajilla oma järjestelmä
Kaupungissa on paljon vettä kuluttavaa elintarviketeollisuutta, jonka osuus vesilaitoksen myymästä vedestä on kolmannes. Kulutushuiput vaihtelevat suuresti. Takavuosina suuret vaihtelut johtivat tarpeettomiin vuotokohtein etsimiseen, kun ei tiedetty, paljonko kukin tuotantolaitos kulloinkin vettä käyttää.
”Näitä suurasiakkaita varten ryhdyimme vuonna 2010 etsimään sopivia ultraäänimittareita, jotta voisimme seurata laitosten todellisia hetkellisiä kulutuksia ja jotta pääsisimme eroon turhista vuotokohtien etsimisestä. Nyt 12 suurasiakasta on pilvipalvelun kautta kytkettynä jatkuvatoimisen reaaliaikaiseen etämittaukseen”, Viitanen sanoo.
”Virtaamahälytyksiä seuraamalla tiedämme aikaisempaa paremmin johtuuko kulutuksen lisääntyminen vuodosta vai suurkuluttajien toiminnasta”, Viitanen täsmentää.
Teollisuudesta saatujen hyvien kokemusten vuoksi Forssan kaupungin taloushallinnossa alettiin pohtia, voitaisiinko myös pienkuluttajia laskuttaa vedenkulutuksesta useamman kerran vuodessa todellisen käytön mukaan. Arviolaskut ja niitä seuraavaa tasauslasku koettiin hankalana asiana.
”Kun idea laskutuksen uudistamisesta tuli taloushallinnon taholta, ryhtyi vesilaitoksen väki heti työhön”, Paakkonen tiivistää.
Kolme toimittajaa
Ultraääniperiaatteella toimivien etäluettavien vesimittareiden toimittajat Suomessa ovat Kamstrup, Landis+Gyr ja Saint-Gobain, joista tämän hetkinen markkinajohtaja on Kamstrup.
Tämä käy ilmi diplomi-insinööri Aki Vähäsöyringin Oulun Yliopistolle vuonna 2015 tekemästä diplomityöstä Etäluettavien vesimittareiden käyttö kiinteistökohtaisessa vedenmittauksessa.
Vähäsöyringin mukaan talven 2015 aikana tehtyjen puhelinhaastatteluiden perusteella voidaan todeta, että huomattavan useilla eri tahoilla on käynnissä kehitystoimintaa etäluettavien vesimittareiden tai luentajärjestelmien parissa.
teksti ja kuvat Matti Valli
