ET:n Naukkarinen: Sähköntuotanto ei kaipaa tukia vaan toimivia markkinoita
Suomen vaikea taloustilanne on pakottanut maan hallituksen kipeisiin ratkaisuihin ja leikkauksiin. ET:n mielestä luopuminen sähköntuotannon tulevista tuista olisi nyt hyvä kohde säästöille.
Sähköntuotanto ei kaipaa yhteiskunnan taloudellista tukea, vaan markkinoiden toimintakyvyn palauttamista, Energiateollisuus ry:n (ET) toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo.
Uusiutuvan energian tukijärjestelmät häiritsevät Naukkarisen mukaan sähkömarkkinoiden toimintaa. Sähkömarkkinoilta ei puutu energiaa, vaan tehoa ja säätökykyä. Markkinat eivät edistä tällä hetkellä sellaisia investointeja, joita sähköjärjestelmä kaipaa.
Nykyisestä, erityisesti tuulivoiman rakentamista edistävästä tukijärjestelmästä on tullut veronmaksajalle odotettua kalliimpi. Valtion budjettivaroin tuetaan nyt rakennettavaa tuulivoimaa noin 300 miljoonalla eurolla joka vuosi pitkälle 2020-luvulle. Kokonaiskustannukset voivat nousta jopa 3,5 miljardiin euroon.
Suomi saavutti EU:n uusiutuvalle energialle asettamat tavoitteet kuusi vuotta etuajassa, ja pohjoismaissa on vähäpäästöisesti tuotetusta sähköstä ollut pitkään jopa ylitarjontaa. Sähköntuotannossa uusiutuvat energialähteet ovat kehittyneet kilpailukykyisiksi ja fossiilisten energialähteiden käyttö vähentyy nopeasti.
”Yhteiskunnan varoja ei kannata nyt suunnata tuotantoon, jolle ei ole tarvetta ja josta ei ole pulaa”, Naukkarinen toteaa.
Suomen hallitus valmistelee kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, jolla pannaan toimeen hallitusohjelman kunnianhimoiset tavoitteet lisätä uusiutuvaa energiaa, puolittaa öljyn käyttö ja edistää suomalaista cleantech -osaamista. Osana strategiaa hallitus valmistelee myös uutta uusiutuvan energian tukijärjestelmää.
ET:n laskelmien mukaan maan hallituksen tavoite vähintään 50 prosentin uusiutuvan energian osuudesta vuoteen 2030 mennessä toteutuu ilman uusiutuvan sähkön tukijärjestelmiä. Teollisuuden ja lämmityksen energiankäytöstä reippaasti yli puolet on uusiutuvaa, myös ilman tukia. Ja mikäli hallitus toteuttaa uusiutuvan energian tavoitteensa liikenteen osalta, puolet kaikesta energiankäytöstämme on uusiutuvaa vuonna 2030.
”Tehokkaille ohjauskeinoille on paikkansa. Suurin haaste ilmasto- ja energiapolitiikassa on Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen toiminnoissa, jotka jäävät EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle. Siellä ylivoimaisesti suurin päästölähde on liikenne. Liikenteen päästöjen pitänee lähes puolittua, jotta Suomi voi toteuttaa osansa EU:n ilmastopolitiikasta”, Naukkarinen sanoo.
Naukkarisen mukaan Suomi tarvitsee pitkäjänteistä ja ennakoitavaa energiapolitiikkaa. Päästökaupan kanssa päällekkäisistä ohjauskeinoista ja ylisääntelystä on luovuttava. ”Suurimmat haasteet päästöjen vähentämisessä ovat päästökaupan ulkopuolisella sektorilla, jonne voimakkaimmat kannustimet on ohjattava”, Naukkarinen toteaa.
