Etelä-Karjala pyörii uusiutuvilla
Uusiutuvan energian osuus Etelä-Karjalassa lähentelee 80 prosenttia kaikesta tuotetusta energiasta.
Uusiutuvan energian osuus Etelä-Karjalassa lähentelee 80 prosenttia kaikesta tuotetusta energiasta. Tieto käy ilmi Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelmat -hankkeesta, joka päättyi vuodenvaihteessa.
”Keskimäärin uusiutuvan energian osuus tuotetusta energiasta on Suomen kunnissa 35 prosenttia, joten uusiutuva energia on meidän selkeä vahvuus”, sanoo Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.
Etelä-Karjalan iso uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa perustuu paljolti alueen metsäteollisuuden ja puunkäytön sivuainevirtojen hyödyntämiseen. Lisäksi Vuoksen vesivoimalaitos, Muukon tuulivoimapuisto ja alueella koko ajan lisääntyvä aurinkoenergian hyödyntäminen kasvattavat Etelä-Karjalan uusiutuvan energian osuuden maan kärkeen.
Käytännössä hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-Karjalan kunnalle eli Imatralle, Lappeenrannalle, Lemille, Luumäelle, Parikkalalle, Rautjärvelle, Ruokolahdelle, Savitaipaleelle ja Taipalsaarelle. Lisäksi työstettiin maakunnan yhteinen ympäristöohjelma.
”Kaiken ydin on, että haluamme tehdä kuntien ympäristötyöstä entistä systemaattisempaa. Kun kuntiin saadaan alustat sille, miten ympäristö- ja energia-asiat otetaan huomioon, se edesauttaa yhteistä tavoitetta vahvistaa uusiutuvan energian tuotantoa entisestään”, Räsänen avaa.
Hankkeessa julkaistut ympäristöohjelmat on rakennettu jokaisen kunnan omat lähtökohdat ja tarpeet huomioiden. Kuntien osalta on selvitetty ympäristöasioiden vahvuuksia, kehityskohteita, tavoitetila, toimenpidesuunnitelma ja seurantatoimenpiteet.
Ohjelmissa huomioidaan ympäristöasiat laajasti. Ohjelmat kattavat kunnan energiantuotannon, vesistöt, infrastruktuurin, liikenteen, yhteisöllisen ymmärryksen, viestinnän ja ympäristökasvatuksen sekä luonnon ja sen virkistyskäytön ja digitaalisuuden mahdollisuudet.
”Vuoden päästä on tarkoitus käydä läpi sitä, miten ympäristöohjelmat on otettu kunnissa vastaan. Sillä välin jokainen kunta miettii nyt itsenäisesti, miten se ottaa nämä asiat jatkossa huomioon esimerkiksi strategiatyössään”, toteaa Räsänen.
Energiakartta ja pk-yritysten aktivointia
Hankkeessa syntyi myös havainnollinen Etelä-Karjalan energiantuotantoa esittelevä energiakartta. Se löytyy Etelä-Karjalan liiton nettisivulta. Kartassa on esitetty energian tuotantolaitoksista perustietona laitoksen teho sekä pääpolttoaine tai -aineet. Samalta nettisivulta löytyy hankkeesta lisätietoa sekä kuntakohtaiset ympäristöohjelmat.
Hankkeessa haastateltiin myös Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelmatyöstä kiinnostuneita pk-yrityksiä. Niiltä selvitettiin, mitä haasteita yritysten ja kuntien välisessä yhteistyössä on ja millä toimilla yhteistyötä voitaisiin parantaa.
Kävi ilmi, että kunnat voivat tehdä paljon, jotta kuntalaiset lisäisivät uusiutuvan energian käyttöä. Uusia alueita on esimerkiksi järkevä kaavoittaa niin, että huomioidaan alueiden aurinkoenergian hyötykäyttömahdollisuudet.
Kunta voi myös helpottaa lupakäytäntöjä ja lisätä energia-asioiden neuvontaa. Myös aurinkoenergiapotentiaali- tai maaperäkartoitukset voivat edesauttaa sitä, että kuntalaiset innostuvat vaihtamaan lämmitystapoja. Haastattelujen mukaan yritykset ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita tuotteiden ja palveluiden tarjoamisesta kuntasektorille.
Lappeenrannan seudun ympäristötoimi oli kaksivuotisen Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelmat -hankkeen päätoteuttaja. Rahoittajana toimivat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja kunnat.